Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Paleontologi Mikko Haaramo kertoo dinobuumista tieteessä Heurekassa la 11.8. klo 13

Heureka, suomalainen tiedekeskus

Paleontologi Mikko Haaramo kertoo dinobuumista tieteessä Heurekassa la 11.8. klo 13

Tiedote.
Julkaistu: 09.08.2012 klo 16:45
Julkaisija: Heureka, suomalainen tiedekeskus

HEUREKA-tapahtuma la 11.8. klo 13:

Paleontologi Mikko Haaramo kertoo dinobuumista tieteessä

Paleontologi Mikko Haaramo kertoo dinosauruksista tutkijan näkökulmasta Heurekassa lauantaina 11.8. kello 13. Miksi juuri nyt saadaan niin paljon uutta tietoa? Millaisia kilpailevia teorioita nykyään on? Mitkä aiemmat uskomukset "hirmuliskoista" ovat osoittautuneet vääriksi?

Tapahtuma järjestään ulkona tiedepuisto Galileissa sijaitsevassa dinosaurusnäyttelyssä. Tapahtumaan voivat osallistua kaikki Heurekan näyttelylipun ostaneet. Erittäin huonon sään sattuessa tapahtuma pidetään sisätiloissa. Tapahtuma liittyy Heurekassa 30.9.2012 saakka esillä olevaan Dinosaurusten paluu -näyttelyyn.

 

Lisätietoa tapahtumasta:

Tapahtumatuottaja Siina Vasama, siina.vasama@heureka.fi, puh. 040 9015 260

-------------------------------------------------------------------------------------------

Alla oleva artikkeli on vapaasti toimitusten käytettävissä. Kuvia dinosaurusnäyttelystä on Heurekan kuvapankissa http://kuvapankki.info/heureka/info.php

 

Tieteessä on dinosaurusbuumi

Uutta tietoa dinosauruksista tulee julkisuuteen tulvimalla. Kymmeniä uusia dinolajeja kuvataan tieteelle joka vuosi. Miksi juuri nyt? Taustalla ovat sekä uudet tutkimusmenetelmät että aiemmin saavuttamattomat kaivauspaikat.

– Elämme tieteellisen dinosaurusbuumin aikaa, sanoo paleontologi Mikko Haaramo tiedekeskus Heurekassa.

– Uutta tietoa saadaan jatkuvasti. Nyt on esimerkiksi vahvoja viitteitä siihen, että dinosaurukset pitivät huolta munistaan ja poikasistaan. Ja koko ajan tulee lisää tutkimustuloksia, joiden mukaan on todennäköistä, että monilla lajeilla oli höyhenpeite.

Myös ennen tuntemattomia dinosauruksia löydetään hämmästyttävällä tahdilla.

– Viiden viime vuoden aikana tieteelle on kuvattu 40-60 uutta lajia joka vuosi. Näin paljon on siis tieteellisesti varmistettuja uusia lajeja. Vielä enemmän on toistaiseksi epävarmoja tapauksia.

Miksi uutta tietoa ”hirmuliskoista” saadaan niin paljon juuri nyt? Nehän ovat kuolleet sukupuuttoon jo 65,5 miljoonaa vuotta sitten.

– Tutkimuksellinen dinobuumi alkoi parikymmentä vuotta sitten. Kun Neuvostoliitto romahti ja sosialistiset järjestelmät eri puolilla maailmaa joutuivat murrokseen, länsimaisille tutkijoille avautui pääsy sellaisiin paikkoihin, joihin aiemmin ei ollut mitään asiaa, Haaramo kertoo.

– Tällaisilta alueilta tehdään koko ajan uusia löytöjä. Samaan aikaan valmistuvat aiempien löytöjen tieteelliset kuvaukset. Siksi tietoa tulee julkisuuteen tulvimalla.

Yksi merkittävimmistä kaivauspaikoista on Lounais-Kiinassa, lähellä Pohjois-Koreaa sijaitseva Liaoningin maakunta.

– On paljastunut, että siellä on erittäin runsaasti hyvin säilynyttä fossiilijäämistöä. Kiinnostavaksi Liaoningin alueen tekee varsinkin se, että siellä ilmeisesti on fossiileja keskijurakaudelta aina varhaisliitukaudelle saakka eli 50 miljoonan vuoden jaksolta. Tämä on tutkijan unelmatilanne.

Kaivauksia alueella tekevät muutkin kuin ammattigeologit ja –paleontologit. Paikalliset maanviljelijät ovat keksineet fossiilien kaivamisesta rahakkaan sivutoimen.

– He eivät tietenkään tee kaivauksia tieteellisten standardien mukaisesti. Mutta isoin riski tieteen kannalta on, että löydöt salakuljetetaan raharikkaiden yksityiskokoelmiin. Kiinassa laittomasta fossiilikaupasta on jaettu kuolemantuomioita, Haaramo sanoo.

Tieteen edistysaskelet muuttavat kuvaa dinosauruksista. Vain noin 40 vuotta sitten nuoret tutkijat toivat esiin ajatuksen, että niistä polveutuvat nykyiset linnut.

– Vanhan käsityksen mukaan hirmuliskot olivat hitaita, kylmäverisiä matelijoita, jotka ryömiskelivät muinaisilla suoalueilla. Mutta hiljattain löydettiin puolitoista tonnia painanut tyrannosauri, jolla on todistettavasti ollut höyhenpeite. Tämä vahvistaa käsitystä, jonka mukaan petodinosaurukset olivat lämminverisiä, aktiivisia eläimiä – aivan samoin kuin linnut.

Viime vuosien merkittävimpiä läpimurtoja on Haaramon mukaan ollut muutamien dinosaurusten höyhenten värin selvittäminen.

– Fossiileissa höyhenet ovat muuttuneet hiileksi. Mutta melanosomit eli värihiukkaset säilyvät silti. Elektronimikroskoopin avulla melanosomeista voidaan saada selville alkuperäinen väri.

Tähän mennessä on paljastettu esimerkiksi nelisiipisen Microraptorin höyhenpeitteen olleen musta ja välkähdelleen metallisen vihertävänä tai sinertävänä, kuten nykyisen korpin.

Jos paleontologi saisi yhden dinotutkimusta koskevan toiveen täyttymään, hän haluaisi tietää, miten ne ääntelivät.

– Jurassic Park –elokuvassa ja muussakin viihteessä dinosaurukset aina karjuvat komeasti, mutta tosiasiassa niiden ääntelystä ei tiedetä juuri mitään, Haaramo sanoo.

– Äänielimiin liittyvät rakenteet ovat pehmytkudosta ja säilyvät erittäin huonosti. Jotta niin olisi päässyt käymään, fossiilin olisi täytynyt syntyä hyvin harvinaisissa olosuhteissa. Paleontologit toivovat kovasti, että vaikka Kiinan Liaoningista löytyisi tällainen harvinaisuus, mutta ainakaan vielä sellaista ei ole raportoitu.


Dinosaurusten paluu -näyttely on esillä Heurekassa 30.9. saakka. Liikkuvat ja ääntelehtivät dinosaurusrobotit edustavat kaikkiaan kahdeksan dinosauruslajia, joista mukana mm. Stegosaurus ja Coelophysis. Näyttelyssä karjahtelee myös hurja Tyrannosaurus rex.

Paleontologi Mikko Haaramo kertoo tieteen dinobuumista Heurekassa lauantaina 11.8. kello 13. Tapahtumaan voivat osallistua kaikki näyttelylipun ostaneet.

 

Tiedekeskus Heureka on elävä näyttelykeskus kaikenikäisille. Heurekassa tutustutaan tieteeseen ja teknologiaan hauskalla tavalla itse tehden ja kokeillen. Päänäyttelyn lisäksi esillä on aina myös vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista. Kesäisin on avoinna ulkonäyttelyalue Tiedepuisto Galilei. Vuorovaikutteisten näyttelyiden ohella kävijät voivat kokea huikeita elämyksiä Heurekan planetaariossa, jossa esitetään pääasiassa tähtitiedeaiheisia planetaarioelokuvia. Kaikki Heurekassa toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä osin myös venäjäksi ja viroksi. Vantaan Tikkurilassa sijaitseva Heureka avasi ovet yleisölle jo vuonna 1989, ja on nykyään avoinna ympäri vuoden. Kävijöitä on vuosittain keskimäärin lähes 300 000. Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista. Lisätietoja: www.heureka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs