Mitä tapahtui, kun Suomi täytti 100 vuotta?

Kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat dokumentoi, kuinka 100-vuotias Suomi juhli.
Dokumentoijat olivat mukana sekä yksityistilaisuuksissa että virallisissa Suomi 100 -tapahtumissa. Haluttiin tallentaa se, miten valtiollinen ja kansallinen juhlavuosi rakennetaan ja rakentuu, mutta samalla seurattiin myös heitä, jotka suhtautuvat kansalliseen juhlavuoteen kriittisesti tai välinpitämättömästi.

Lapset ja nuoret nostavat sata Suomen lippua 100-vuotiaalle Suomelle Helsingin Kauppatorilla.
Mikkelipuistossa Mikkelissä puut on koristeltu sinivalkoisilla neuleilla.

Kirsti Metso hämmentää rukiista tehtyä uutispuuroa vanhemmalle väelle Artjärven palvelutalon kekrijuhlassa. Emma Smårosin ja Kenneth Mattilan kotona Pohjois-Haagassa Helsingissä tarjotaan juhlan kunniaksi glögiä Muumi-mukeista.

Cathrin Nyholm on lakannut kynsiinsä Suomen lipun "Ladies Night"-itsenäisyyspäivän juhlissa Inkoon nuorisotalolla Unccanissa. Partiolippukunta Susiveikot pitää itsenäisyyspäivän myyjäiset: kakuissa on pieniä Suomen lippuja ja muffinsseissa sinivalkoiset kuorrutteet.

Helsingin yliopiston opiskelijat marssivat soihtukulkueena kohti Senaatintoria. Natseja vastustavat mielenosoittajat kulkevat Helsingin Rautatientorilta kohti eduskuntataloa.

Iranilaissyntyisen Azizin perhe juhlii itsenäisyyspäivää yhdessä ystävien ja naapureiden kanssa Helsingin Vuosaaressa. Isä Ebrahim on sytyttänyt kynttilät juhlan kunniaksi ja televisiosta seurataan linnan juhlien kättelyä.

Pihlajamäen ala-asteen itsenäisyysjuhlassa kaikki Suomen Euroviisut saavat nolla pistettä ‒ Lordia lukuun ottamatta. Helsingin Kruununhaassa ravintola Pataässän Suomi 100 -karaokeillassa raikaa yhteislaulu ”Olen suomalainen”.  

Kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat tallensivat, kuinka eri-ikäiset ja erilaisista taustoista lähtöisin olevat suomalaiset ja Suomessa asuvat ihmiset juhlivat Suomen 100-vuotisjuhlaa. Dokumentoijat olivat mukana sekä yksityistilaisuuksissa että virallisissa Suomi 100 -tapahtumissa. Haluttiin tallentaa se, miten valtiollinen ja kansallinen juhlavuosi rakennetaan ja rakentuu, mutta samalla seurattiin myös heitä, jotka suhtautuvat kansalliseen juhlavuoteen kriittisesti tai välinpitämättömästi.

Itsenäisyyden juhlinta muuttuu
Suomi 100 vuotta -juhlavuoden dokumentointihanke tuotti tietoa suomalaisesta itsenäisyyspäivän juhlinnan perinteestä ja nykymuodoista. Aineistosta saa käsityksen, miten itsenäisyyden juhlinta muuttuu. Monien toiveissa oli iloisemmat ja vähemmän sotiin keskittyvät juhlat.

Haastatteluissa päädyttiin juhlavuoden lisäksi usein keskustelemaan ajankohtaisista aiheista kuten vanhustenhoidosta, pakolaisten asemasta, työllisyystilanteesta tai suomalaisen ammattikoulutuksen tilasta. Kerätty aineisto kertoo juhlavuoden vieton lisäksi laajasti myös suomalaisesta yhteiskunnasta vuonna 2017.

Sata kuvaa Suomesta vuonna 2017
Dokumentointiprojektissa syntyi 17 haastattelua, 26 havainnointipäiväkirjaa, 66 esinettä, 635 valokuvaa ja 5 lyhyttä videota.  Eniten aineistoa tallennettiin siitä, miten itsenäisyyttä juhlittiin. Dokumentointiin osallistuivat myös Yrkesinstitut Prakticumin ja Helsingin yliopiston kansatieteen opiskelijat, jotka virallisten tapahtumien lisäksi havainnoivat ja kuvasivat omaa itsenäisyyden juhlintaansa. Kuvista 100 on julkaistu museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteisessä Finna-palvelussa. Kuvia voi katsoa myös Museoviraston sähköisestä kuvapalvelusta.

Katso kuinka moniäänisesti 100-vuotiasta Suomea juhlittiin:
Finnasta
Kuvakokoelmat.fi

Lehdistökuvia

Lisätietoja:
projektitutkija Katri Lento, Suomen kansallismuseo, p. 0295 33 6366, [email protected]
yli-intendentti Sanna Teittinen, Suomen kansallismuseo, p. 0295 33 6394, [email protected]
yli-intendentti Ismo Malinen, Museoviraston Kuvakokoelmat, p. 0295 33 6382, [email protected]