Keisarilllisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely avataan Turun linnassa 5.12.2015
Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista kertoo Venäjän keisarillisesta lahjakulttuurista. Turun linnassa on esillä yli 150 ylellistä lahjaesinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevan Pavlovskin palatsin kokoelmista. Näyttelyssä nähdään mm. osia posliiniastiastoista, savukerasioita, lippaita, viuhkoja, veistoksia ja koriste-esineitä sekä muotokuvia. Joukossa on myös Fabergén mestarien valmistamia esineitä.
Pavlovskin palatsin kokoelmissa on lahjoja erityisesti palatsin emännän, keisarinna Maria Fjodorovnan ajalta (1759–1828, syntyjään Württembergin prinsessa Sophia Dorothea), mutta kokoelmiin kuuluu runsaasti myös muiden keisarillisten eri aikoina ja eri palatseihin saamia lahjoja. Näyttelyn toiset päähenkilöt ovat viimeinen keisari Nikolai II (1868–1918) ja keisarinna Aleksandra Fjodorovna (1872–1918), joiden aikana ylellinen lahjakulttuuri saavutti huippunsa.
Ylellinen lahjakulttuuri
Esineet kuvastavat Venäjän keisarillisen hovin lahjakulttuuria 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka. Lahjat olivat olennainen osa niin hallitsijaperheen virallista kuin yksityistäkin elämää. Lahjoihin kietoutuu tarinoita perhesuhteiden historiasta, kansainvälisistä yhteyksistä ja valtakunnan sisäisistä virallisista tapahtumista. Lahjoitetut esineet kuvastavat myös muodin ja tyylin historiaa, keisarillisen perheen mieltymyksiä sekä hovin hengellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen elämän rikkautta.
Keisarillisen perheen lahjakulttuurista on säilynyt runsaasti tietoa Romanovien muistelmissa, päiväkirjoissa ja kirjeissä. Perheen ja suvun kesken vaihdetut lahjat liittyivät tavallisesti vuotuisiin juhliin, kuten jouluun, uuteen vuoteen ja pääsiäiseen tai oman elämän vaiheisiin, kuten kihlajaisiin ja häihin, syntymä- ja nimipäiviin, kruunajaisiin ja lasten syntymä- ja ristiäispäiviin. Tyypillisiä perhepiirissä annettuja lahjoja olivat korut, kulta- ja hopeaseppien valmistamat pienet käyttö- ja koriste-esineet, posliiniastiastot sekä taide-esineet.
Näyttelyn kattamalla ajanjaksolla taiteessa, sisustuksessa, arkkitehtuurissa ja muodissa vaikuttivat etenkin uusklassismi sekä 1800-luvun alussa Napoleonin Ranskassa kehittynyt empire, jota kutsutaan myös keisarityyliksi. Aleksanteri III:n kaudella levisi kiinnostus myös Venäjän omaan historiaan, ja sitä kautta syntyi kansallisromanttinen, uusvenäläinen suuntaus, joka ammensi inspiraationsa kansantarinoista.
Näyttely on avoinna 5.12.2015-3.4.2016
Näyttelyopastukset joulukuussa lauantaisin ja sunnuntaisin 5.–20.12. (ei 6.12.) klo 14.
Pressikuvat http://compass.nitro.fi/Compass/Pressbank.do?c=turku&cmd=show&id=387&lang=fi
Lisätiedot
Päivi Lönnberg, tutkija
Puh. 040 170 6742, [email protected]
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pavlovskin valtiollisen museon ja Lappeenrannan museoiden kanssa. Näyttely on Turun linnan jälkeen esillä Etelä-Karjalan museossa, Lappeenrannassa 29.4.–2.10.2016.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1