Eri puolilla Suomea on museoita, jotka tuovat esille karjalaisuutta omien kokoelmiensa tai teemojensa kautta. Esimerkiksi antrealaisten evakkohistoriaa esitellään Riihimäen kaupungin museon näyttelyn yhteydessä ja Pukstaavi-museon näyttelyissä Sastamalassa on aika ajoin esillä Vpl. Pyhäjärven aineistoja. Myös monet Karjalan Liiton jäsenseurat ja säätiöt ylläpitävät omaa museota tai kokoelmaa esimerkiksi kunnan tai kaupungin museon yhteydessä.
Karjalan Liitto on yhdessä jäsenseurojensa ja säätiöidensä kanssa edistänyt kahden vuoden ajan Karjalainen kulttuuriperintö verkkoon -hanketta, jonka ajatuksena on tuoda merkittäviä karjalaisia aineistoja verkon kautta kaikkien kiinnostuneiden ulottuville.
Karjalainen kulttuuriperintö verkkoon -hankkeen aineistoja hyödynnetään teemavuoden aikana muun muassa Evakossa tulleet esineet -virtuaalinäyttelyssä, jonka aineisto täydentyy vuoden mittaan. Linkki Evakkoesineet-näyttelyyn: https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-toiminta/vuoden-teemat/evakkoesineet.html
Karjalaiset museot ja kokoelmat -teema tuo esiin eri puolilla Suomea karjalaisissa piireissä ja seuroissa tehtävän tärkeän työn, joka edistää karjalaisen perinteen tallentamista, siirtämistä seuraaville sukupolville ja uudistamista. Karjalan Liitto pyrkii toiminnallaan syventämään historiatietoisuutta Karjalasta ja Suomen historian vaiheista.
Tutustu karjalaisiin museoihin ja kokoelmiin
Karjalan Liiton verkkosivuilta löytyy vinkkejä eri puolella Suomea sijaiseviin karjalaisiin museoihin ja niissä olevaan esineistöön: www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-toiminta/tutustu-karjala-museoihin.html
Alla kaksi esimerkkiä karjalaisista museoista löytyvien esineiden tarinoista.
Eväskopan tarina
Kurkijoki-museossa on yhteensä 1117 karjalaista esinettä. Yksi koskettavimmista on pajusta punottu eväskoppa. Eväskopan lahjoittaja kertoo asuneensa Mikrilässä Rauhalan talossa. Hänen isänsä oli ratamestari. Koppa oli jonkun sotilaan puhdetyönä tekemä. Marjatta oli 15-vuotias, kun syksyllä 1944 hän lähti evakkoon. Mukanaan hänellä oli eväät tässä eväskopassa, joka on lahjoitettu Kurkijoki-museoon.
Avaimet Viipurin koteihin
Kangasalan Äijälän karjalaisen museon esineistöön kuuluu muun muassa viipurilaisten asuntojen avaimia. Asukkaat luovuttivat avaimet talvisodan alkaessa ja tarkoituksena oli, että jokainen saa jälkikäteen 75 kilon tavarakuorman evakuointipaikkakunnalle. Asuntoja ei kuitenkaan ehditty koskaan tyhjentää ja avaimet kulkeutuivat monien vaiheiden kautta Äijälän museon näyttelyyn. Näyttelyssä on luettelo avaintein omistajista. Sieltä voi etsiä omien Viipurissa asuneiden sukulaistensa avaimia.
Eväskori. Kurkijoki-museo. Kuva: Nina Repo
Koko: 0,12 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 640x480Eväskori. Kurkijoki-museo. Kuva: Nina Repo
Koko: 0,12 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 640x480Avaimet Viipurin koteihin. Kangasalan Äijälä. Kuva: Nina Repo
Koko: 0,61 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2016x1512Avaimet Viipurin koteihin. Kangasalan Äijälä. Kuva: Nina Repo
Koko: 0,61 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2016x1512
Karjalan Liitto ry
Karjalan Liitto on karjalaisuutta edistävä kulttuurijärjestö, joka ylläpitää ja uudistaa karjalaisuutta ajassamme. Liitto vaalii Karjalan evakkojen kulttuuriperintöä ja syventää historiatietoisuutta Karjalasta.
Karjalan Liittoon kuuluu yli 300 jäsenyhteisöä, joissa on noin 18 000 henkilöjäsentä kautta maan ja myös ulkomailla.
Karjalan Liiton perustamiskokoukseen huhtikuussa 1940 heti talvisodan jälkeen osallistui 340 edustajaa. He edustivat 52 kuntaa, 14 seurakuntaa ja 112 eri järjestöä. Karjalan Liiton valvoi kotinsa menettäneiden siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä.
www.karjalanliitto.fi
www.facebook.com/karjalanliitto
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1