Suomalaisten kiinnostus Ruotsia kohtaan on noussut – ja päinvastoin. Maita yhdistävät pitkä historia ja samankaltaiset tulevaisuudennäkymät. USKO TOIVO RAKKAUS -veistos symboloi mennyttä ja tulevaa.
TEKSTI HELEN PARTTI KUVA SANNI HIRVONEN
Jossittelu on useimmiten turhaa, mutta joskus se avaa silmät. Tehdään testi. Miltä Suomi näyttäisi tänä päivänä, jos maa ei olisi aikanaan kääntynyt länteen päin vaan itään? Kun katsoo karttaa, Suomi olisi voinut olla osa Venäjää iät ajat, minkä seurauksena voisimme nykyisin olla osa itäistä poliittista järjestelmää. Vaan toisin kävi.
Historiallisia kuvia ry:n puheenjohtaja Henry Wiklund on vihkiytynyt Suomen ja Ruotsin monisatavuotiseen historiaan. Hän muistuttaa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa, että maiden kohtalonyhteys sai alkunsa jo lähes tuhat vuotta sitten.
– On tärkeää sisäistää, että Ruotsi-Suomen historia on osa länsimaista historiaa ja kulttuurimaailmaa.
Naapurukset eivät ole elinaikanamme olleet koskaan yhtä lähellä toisiaan kuin tänä päivänä. Yhteistä historiaa ja tulevaisuutta symboloi kaksi julkista taideteosta. Ruotsalaisen kuvanveistäjän Eva Langen veistos USKO TOIVO RAKKAUS paljastettiin vuonna 2019 Helsingin Erottajalla.
– Helsingissä ei ollut Ruotsin aikaa symboloivaa muistomerkkiä, kun taas Venäjän ajasta on näkyviä muistomerkkejä, keisari Helsingin Senaatintorilla ja keisarinnan kivi Kauppatorilla, Wiklund taustoittaa.
USKO TOIVO RAKKAUS -veistoksen vastinpari, suomalaisen kuvanveistäjän Marja Kanervon teos ÅR TAL, VUOSI LUVUT, oli pystytetty Tukholman Engelbrektsplanille kaksi vuotta aiemmin. Veistokset ovat osa kansalaisaloitteena syntynyttä Kaksi maata – yksi tulevaisuus -hanketta, joka lahjoitti teokset pääkaupungeille. Wiklund on hankkeen puheenjohtaja.
Maiden yhteinen historia tuntuu Suomessa laajalti
Maidemme vuosisatoja pitkä yhteinen historia tuntuu suomalaisessa yhteiskunnassa monin tavoin. Ruotsin ajan perua ovat muun muassa oikeusjärjestys sekä monet instituutiot yliopistolaitoksesta ja kirkosta lähtien. Kuningas Kustaa Vaasa toi valtakuntaan luterilaisen uskon ja käynnisti Raamatun kääntämisen ruotsiksi ja suomeksi. Vuonna 1550 Kustaa Vaasa perusti Helsingin.
– Pääkaupungissa kaksikielisyys näkyy muun muassa kadunnimissä sekä vihdoin myös Ruotsin aikaan viittaavassa muistomerkissä, Sveaborg-Suomenlinnaa unohtamatta.
Taloudessa yhteistyö on poikinut lukuisia yritysfuusioita. Nordea, Telia, Stora Enso ovat esimerkkejä suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten yhdistymisestä.
– Ruotsi on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista.
Turvallisuus on Suomen ja Ruotsin yhteinen intressi
Suomen ja Ruotsin yhteinen taival Naton jäsenyyden piiriin on lisännyt molempien maiden kansalaisten tietoisuutta toisistaan. Turvallisuuspolitiikan korostuminen onkin uusi tilanne maiden välisessä kanssakäymisessä, Wiklund sanoo.
Molemmat maat ovat Euroopan unionin jäseniä, mikä lujittaa maiden poliittista painoarvoa.
– Tänä päivänä olemme tasavertaisia keskenämme, yksi yhteen, Wiklund tiivistää.
Suomen ja Ruotsin yhteistä matkaa 1100-luvulta 2000-luvulle voi seurata Vuosiluvut-videosarjan avulla osoitteessa suomi-ruotsi.fi.
Artikkeli julkaistiin Content Housen tuottamassa kaupallisessa Yhteiskunta-julkaisussa, joka jaeltiin Helsingin Sanomien yhteydessä 5.2.2024.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1