Hiihtomuseon kunnigalleria Nordic Ski Hall of Famen valitut urheilijat julkistettiin kisalauantaina
Hiihtomuseon kunniagalleriaan valittiin juuri neljä uutta urheilijaa. Ensimmäistä kertaa julkistamistilaisuus järjestettiin Salpausselän kisoissa. Julkistaminen sai arvokkaan paikan kisalauantaina 29.2. iltamäen joukkuemäen kierrosten tauolla.
Valitut urheilijat ovat Juhani Kärkinen, Paavo Korhonen, Marjo Matikainen-Kallström ja Samppa Lajunen. Palkinnot olivat vastaanottamassa Juhani Kärkisen tytär Kirsi Ranin, Paavo Korhosen poika Kalevi Korhonen, Samppa Lajusen vanhemmat Heimo ja Kaija Lajunen. Marjo Matikainen-Kallströmin palkinnon vastaanotti Juha Kolu. Samppa Lajunen ja Marjo Matikainen-Kallström tervehti kisayleisöä videotervehdyksellä. Kunniakirjoja olivat luovuttamassa Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi, Lahden kaupunginhallituksen pj. Sirkku Hildén, LIKU:n pj. Marju Markkanen ja Hall of Fame valintaraadin pj. Marko Varjonen.
Hiihtomuseoon perustettiin vuonna 2017 Nordic Ski Hall of Fame -kunniagalleria, johon valitaan pohjoismaisten hiihtolajien menestyneitä suomalaisia urheilijoita. Kunniagallerian on tarkoitus kunnioittaa ja tuoda esille suomalaisia merkittävän kansainvälisen hiihtourheilu-uran tehneitä urheilijoita tai merkittävästi hiihtourheilua kehittäneitä henkilöitä.Siihen on valittu tähän mennessä 25 henkilöä, Suomen pohjoismaisten hiihtolajien menestyneitä urheilijoita.
Juhani ”Jussi” Kärkinen (28.10.1935–29.8.2019)
Juhani Kärkinen oli 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa Lahden hiihtoseuran ja maailman parhaita hyppääjiä. Hänen huippusaavutuksensa oli voitto maailmanmestaruuskisoissa kotikaupungissa Lahdessa vuonna 1958. Kärkinen voitti Keski-Euroopan mäkiviikon Oberstdorfin osakilpailun kaudella 1960-1961. Kärkisen veli, Kalevi Kärkinen, voitti samalla mäkiviikolla käydyn Innsbruckin osakilpailun. Vuoden 1960 Squaw Valleyn talviolympialaisissa Juhani Kärkinen saavutti kahdeksannen tilan. Vuosina 1959 ja 1963 hän voitti Salpausselän kisojen mäkikilpailun ja voittojensa ansiosta hänelle myönnettiin Salpausselkä-mitali. Suomen mestariksi hän hyppäsi kolme kertaa.
Paavo Korhonen (5.6.1928–29.9.2019)
Paavo Korhosen kirkkain saavutus – kultamitali - tuli yhdistetyssä vuoden 1958 maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa. Korhonen edusti Suomea kolmissa olympialaisissa sijoittuen aina 10 parhaan joukkoon. Hän jäi täpärästi neljänneksi Oslossa 1952 ja Cortinassa 1956. Korhonen kantoi Suomen lippua vuoden 1960 olympialaisissa Squaw Valleyssa. Uran huippuhetkiin kuului vuonna 1957 saavutettu voitto Holmenkollenin kisoissa. Voiton varmistuttua hän sai vastaanottaa Norjan kuninkaalta maineikkaan Kuninkaan kannun. Yhdistetyn SM-kultaa hän voitti vuosina 1951, 1954, 1956, 1957 ja 1960. Korhonen oli kotoisin Joutsenosta ja edusti urallaan Joutsenon Kullervoa.
Marjo Tuulevi Matikainen-Kallström (3.2.1965)
Matikainen on moninkertainen arvokisavoittaja, joka voitti urallaan 11 arvokisamitalia. Olympiakulta tuli Calgaryssa 5 km:n matkalla 1988. Henkilökohtaisilla matkoilla hän voitti kultaa viiden kilometrin perinteisellä hiihtotavalla Obertsdorfin MM-kisoissa 1987 ja 15 kilometrin perinteisessä hiihdossa MM-kisoissa Lahdessa 1989. Samoissa kisoissa tuli myös viestikultaa. Matikainen voitti hiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun vuosina 1986–1988. Matikainen valittiin vuoden urheilijaksi 1986, 1987 ja 1989. Hän lopetti huippuhiihdon 24-vuotiaana keväällä 1989.
Samppa Lajunen (23.4.1979)
Samppa Lajunen on kaikkien aikojen menestynein suomalainen yhdistetyn hiihtäjä. Hän on voittanut kolme olympiakultaa vuoden 2002 olympialaisissa Salt Lake Cityssa (yhdistetyn sprintti-, normaali- ja joukkuekilpailu). Neljä vuotta aiemmin Naganon olympiakisoissa 1998 Lajunen otti hopeaa normaalimatkalla ja hopeaa tuli myös joukkuekilpailussa. Lisäksi hän on voittanut kultaa MM-kilpailun joukkuekilpailussa Ramsaussa vuonna 1999 sekä saavuttanut maailmanmestaruuskilpailuissa hopeaa ja pronssia esimerkiksi Lahdessa vuonna 2001 Lajunen voitti hopeaa sprintti- ja normaalikilpailuissa sekä pronssia joukkuekilpailusta.
Lajunen voitti yhdistetyn maailmancupin jo kaudella 1996-1997 vain 17-vuotiaana ja on vieläkin kaikkien aikojen nuorin lajin voittaja. Toisen kerran maailmancupin voitto osui kaudelle 1999-2000.
Lisätietoja:
Suvi Kuisma
museoamanuenssi, Hiihtomuseo
050 398 5521
Tietoa julkaisijasta
Lahti on rohkea 120 000 asukkaan ympäristökaupunki, jossa etsitään ratkaisuja maailmanlaajuisiin ympäristöhaasteisiin yhdessä asukkaiden, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kestävään kaupunkikehitykseen. Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021.
