Halosenniemen kesän taidenäyttely täyttää taiteilijakodin naisilla. He tulevat esille niin loistavina taiteen tekijöinä kuin myös kuvauskohteina monissa rooleissa – arkisissa askareissa, rakkaina vaimoina, lapsina tai viettelijättärinä. Näyttelyn teokset ovat kultakauden taiteilijoiden merkkiteoksia sekä hyvin harvoin julkisesti nähtyjä maalauksia yksityiskokoelmista. Näyttely avautuu tiistaina 14.5. ja on esillä 8.9. asti.
Taiteessa nainen tunnetaan parhaiten mallin roolista. Suomessa oli kuitenkin 1800-luvun lopulla lukuisia menestyneitä naistaiteilijoita. Taidekoulutus oli avointa naisille toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Säätyläisperheissä tyttöjen kasvatukseen kuului taiteiden opiskelu, mutta ammattitaiteilijan tie vaati sisua. Suuri osa näyttelyn naistaiteilijoista oli ystävystynyt keskenään, auttaen ja tukien toinen toistaan.
Naisten maalausaiheiden piiriin kuuluivat maisemien lisäksi kuvaukset jokapäiväisestä elämästä. Taiteilijat lähtivät rohkeasti mukaan ranskalaisen naturalismin tuokiokuvaukseen. "Plein air" -henkeen suoraan ulkona tehdyissä maalauksissa kuvataan herkästi ja luonnollisesti tunnelmaa sekä valoa, kuten Amélie Lundahlin teoksessa "Tyttö niityllä" (1887).
Taiteilijat tekivät yhteisiä maalausmatkoja niin koti- kuin ulkomailla maalaten samoja teemoja. Näin tekivät myös ystävättäret Helene Schjerfbeck ja Maria Wiik. Näyttelyssä on esillä Schjerfbeckin klassikkoasetelma "Orvokkeja japanilaisessa maljakossa" (n. 1890), josta Wiikiltä tunnetaan vastaava teos. Helene Schjerfbeckin maalaustyyli muuttui huomattavasti hänen uransa aikana. Näyttelyssä on esillä realistisempaa varhaistuotantoa sekä ilmaisultaan pelkistetympää ja modernistiseen suuntaan kehittyneitä myöhäiskauden teoksia.
Elin Danielson-Gambogi herätti aikoinaan pahennusta maalauksillaan, joiden aiheet rikkoivat aikansa sovinnaisuuden rajoja. Esillä on hänen teoksensa "Balda-tädin ajanviete" (1886), "Teepöydän ääressä" (1890) ja "Meren rannalla" (1904). Niissä naiset kuvataan vahvoina ja riippumattomina yksilöinä.
Kylpijä-aihe on klassinen teema taidehistoriassa. 1900-luvun alussa veden äärellä poseeraavia lapsia ja nuoria naisia kuvattiin uusin tavoin väritutkielmina. Halosenniemessä on esillä Anders Zornin "Kesä" sekä Pekka Halosen maalauksia lapsistaan. Halosen suurikokoinen "Uimaan lähdössä" (1910) on kuvattu auringonpaahteisella rantakalliolla. Teoksista näkee ajan terveysopeissa korostettua valon ja auringon voimaa.
Naisia tupa täynnä
– maalauksia naisilta kuin naisistakin
14.5.–8.9.2019
Pekka Halonen, Elin Danielson-Gambogi, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Amélie Lundahl, Albert Edelfelt, Ellen Thesleff, Fanny Churberg, Venny Soldan-Brofeldt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Eero Nelimarkka, Tyko Sallinen, Helmi Biese, Anna Sahlstén, Eemil Halonen, Marcus Collin, Anders Zorn
Halosenniemi
Halosenniementie 4–6 (Rantatie), Tuusula
p. 040 314 3466
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
www.instagram.com/halosenniemi
Avoinna
1.5.–8.9. ma–su klo 11–18
Pääsymaksut
8/6/2 €
Museokortti-museo
Yleisöopastukset
sunnuntaisin klo 13 suomeksi ja klo 15 englanniksi
ElinDanielsonGambogi_Meren rannalla_1904_K.H.Renlundin museo_Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.jpg
Koko: 1,30 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2432x1424ElinDanielsonGambogi_Meren rannalla_1904_K.H.Renlundin museo_Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.jpg
Koko: 1,30 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2432x1424HeleneSchjerfbeck_Orvokkeja japanilaisessa maljakossa n1890_VillaGyllenberg_www.jpg
Koko: 0,99 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1007x1200HeleneSchjerfbeck_Orvokkeja japanilaisessa maljakossa n1890_VillaGyllenberg_www.jpg
Koko: 0,99 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1007x1200PekkaHalonen_Punapukuinennainen1911_yksityiskokoelma_kuvaMattiRuotsalainen_press.jpg
Koko: 1,33 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1697x2300PekkaHalonen_Punapukuinennainen1911_yksityiskokoelma_kuvaMattiRuotsalainen_press.jpg
Koko: 1,33 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1697x2300Jokainen meistä on oman elämänsä taiteilija. Tuusulassa voi rakentaa omanlaisensa elonkaaren: pienen kunnan edut, suuren kaupungin kyljessä antavat mahdollisuuksia vaikka mihin. Vireät kyläyhteisöt, lukuisat museot ja persoonalliset tapahtumat pitävät kunnan sykettä yllä. Irtioton maailman ääriin voi silti helposti tehdä, onhan alueellamme Suomen kansainvälisin lentokenttä. Tuusula - Elämisen taidetta. www.tuusula.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1