Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Apua, kipua, kohtaamisia ja kärsimystä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Apua, kipua, kohtaamisia ja kärsimystä

Tiedote.
Julkaistu: 13.10.2015 klo 10:00
Julkaisija: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2014 alkanut keruu Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta tuotti noin 80 kirjoittajalta yli 500 sivua erityyppisiä kirjoituksia, lyhyitä ja pitkiä, ruonoja ja muistelmia, mittavia tarinoita ja hetken tuokiokuvia.

Jyväskylän yliopiston Kulttuurisen mielenterveystutkimuksen verkosto ja SKS järjestivät keruun Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta, koska mielisairaalat ovat monin tavoin liittyneet suomalaisten elämään. Jokainen kirjoittaja tuo oman äänensä muistojen moninaisuuteen ja luo osaltaan kuvaa psykiatrisen sairaanhoidon ja mielisairaalalaitoksen ristiriitaisesta, tunteiden täyttämästä ja monen elämässä elintärkeää roolia näytelleestä instituutiosta. Näin olemme saaneet tutkimuksen käyttöön arvokkaan aineiston, palan suomalaista kulttuurihistoriaa. Kiitämme lämpimästi kaikkia keruuseen osallistuneita!

Halusimme tavoittaa monenlaisia muistelijoita, ja tässä onnistuimme: kirjoittajina on potilaita, omaisia, sairaaloiden työntekijöitä, hoitajia ja psykiatreja. Yksi merkittävä muistelijaryhmä olivat sairaalayhteisöissä kasvaneet työntekijöiden lapset, joiden elämään omalaatuinen kasvuympäristö oli jättänyt lähtemättömät – usein positiiviset – jäljet. Elämän sairaalayhteisössä koettiin pääasiassa olleen turvallista ja monet näkivät sen lisänneen suvaitsevaisuutta toisia kohtaan myöhemmässä elämässä.  

Potilaiden ja omaisten muistot ovat usein synkempiä. Jo itse sairastumiseen liittyy usein hätää ja pelkoa, ja pelkoa ovat herättäneet myös toiset potilaat, synkeät mielikuvat ja kokemukset itse sairaaloista ja historian saatossa muuttuneista hoitomuodoista. Selvää onkin, ettei mielisairaaloista voi puhua puhumatta kärsimyksestä. Psykiatrian syntyyn keskeisesti vaikuttaneen psykiatrin Emil Kraepelinin kerrotaan sanoneen lääkärioppilailleen, että lääketieteen saralla suurinta kärsimystä he tulisivat kohtaamaan juuri psykiatrian parissa. Paradoksaalista kyllä pelkoa ja kärsimystä ovat herättäneet myös monet sairauksien lievittämiseen tarkoitetut hoitomuodot. Omaisten kokemuksissa huoleen liittyy myös helpotusta: sairaalassa omaisen koetaan kuitenkin olevan jollain tapaa turvassa. Turvan ja rauhoittumisen kokemuksista kertovat myös ne potilaat, jotka ovat sairaalassa kokeneet tulleensa kuulluiksi, kohdatuiksi ja ymmärretyiksi, ja joita hoito on auttanut. Samankin ihmisen kokemukset voivat hoitopaikasta, -tavasta tai hoitavasta henkilöstä riippuen muodostua täysin erilaisiksi. Monissa tarinoissa sairaala on elämän aikana kohdattu useissa eri rooleissa: potilaana, työntekijänä ja omaisena.

Sairaaloissa on koettu tärkeitä kohtaamisia ja jatkohoito on voinut johtaa pitkäaikaisiin ja elämässä kiinni pitäviin hoitosuhteisiin. Kaikkiin merkittäviin kohtaamisiin liittyy välittäminen: tunne siitä, että on arvokas ja merkityksellinen. Ennakkoluuloisille sivullisille ohikiitävätkin kohtaamiset potilaiden kanssa voivat olla tärkeitä. Eräskin kirjoittaja kertoo armeija-aikaisesta kokemuksesta, jossa osastolle otettiin viikonlopuksi potilas psykiatriselta osastolta. Ennakkoluuloiset potilaat odottivat tulijaa kauhunsekaisin tuntein, mutta rauhalliseksi osoittautunut kaveri kumosi pelot käytöksellään. Kirjoittaja uskoo lyhyen kohtaamisen muokanneen koko osaston väen suhtautumista mielenterveyskuntoutujiin loppuiäksi.

Nimenomaan potilaskokemuksista kirjoitettiin keruussa usein nimimerkillä. Tämä kertoo osaltaan siitä, miten leimaaviksi mielensairaudet ja niiden hoito edelleen koetaan. Monilla mielen sairauksiin ja mielisairaaloihin liittyy kokemus yksin jäämisestä: perhe tai osa perheenjäsenistä kammoksuu sairaalaa eikä tule käymään; ystävät jättävät, kun kuulevat diagnoosin. Joissain kertomuksissa myös henkilökunta jättää potilaat oman onnensa nojaan.

Mielisairaalakokemusten aiheuttama eristyneisyyden tunne on yksi syy sille, miksi lähdimme keräämään muistoja mielisairaaloista. Muistot ja kokemukset mielisairaaloista muokkaavat suhtautumista mielenterveysongelmiin ja -ongelmaisiin sekä psykiatriaan hoitomuotona. Kertomukset valaisevat sitä, mitä ja miten muistetaan. Ne myös ruokkivat uusia kertomuksia. Moni muistelija liittää omat kokemuksensa elokuvaan tai muuhun taide-elämykseen, joka kirvoittaa muistoja, sysää kirjoittamisen liikkeelle kohti uusia kohtaamisia.

Arkistotutkija Juha Nirkko pohtii Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta -keruuta blogikirjoituksessaan Concordia satan – sanoja mielisairaalasta.

Lisätietoja: Saara Jäntti saara.j.jantti@jyu.fi, 040 805 3180, Jyväskylän yliopiston kulttuurisen mielenterveystutkimuksen verkosto sekä SKS:n kansanrunousarkisto, p. 0201 131 240, keruu@finlit.fi.

____________________________________________________________________________________________

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura, joka toimii muistiorganisaationa, tutkimuslaitoksena ja kulttuurijärjestönä. Sen osastot ovat arkisto, kirjasto, tutkimusosasto, kustantamo ja FILI. Seuraan kuuluu runsaat 3 000 jäsentä. SKS:n palveluksessa työskentelee tällä hetkellä vajaat sata henkilöä. www.finlit.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs