Yrittäjyyskasvatus on Suomen valtti ja siihen tulee panostaa – YES-verkoston tavoitteet vaalikaudelle 2023–2027

Suomi on yrittäjyyskasvatuksen kärkimaa, mutta yrittäjyyskasvatus ei toteudu Suomessa tasapuolisesti eikä nuorten yrittäjyysinto suoraan valu perustettujen yritysten määrään. YES-verkosto suosittelee vahvempaa panostusta yrittäjyyskasvatukseen, sen monipuolisuuteen, kansalliseen koordinointiin ja opetushenkilöstön osaamiseen.

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto YES on laatinut yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulevalle vaalikaudelle.

– Tavoitteet perustuvat verkostoistamme ja sidosryhmistämme kerättyyn näkemykseen yrittäjyyskasvatuksen tilasta ja toiveista sen kehittämiseksi, kertoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Eritysesti YES-verkosto peräänkuuluttaa toimenpiteitä, jotka varmistavat, että yrittäjyyskasvatus toteutuu laajemmin ja tasapuolisemmin.

­– Viime vuonna ilmestyneen Global Entrepreneurship Monitorin (GEM) raportin mukaan, jossa vertailtiin 50 maan yrittäjyyskasvatusta, Suomi oli ensimmäisenä. Lasten ja nuorten saama yrittäjyyskasvatus kuitenkin vaihtelee paikkakunnasta ja kouluasteesta riippuen. Yrittäjyyskasvatuksessa näkyy tutkimusten mukaan myös yksipuolistumisen trendi, jossa samoja menetelmiä tarjotaan kaikille oppijoille. Monipuolisemmat opetusmenetelmät ja luottaminen opettajien kykyyn soveltaa eri metodeja mahdollistaisivat kaikenlaisten oppijoiden paremman huomioimisen.

Lehtonen muistuttaa, että yrittäjämäistä osaamista kehittyy kaikkialla, jolloin yrittäjyyskasvatus ei voi jäädä vain oppilaitoksen sisälle. Tuloksellinen yrittäjyyskasvatus edellyttääkin eri toimijoiden yhteistyötä, kansallista suunnittelua ja monipuolisia toteutustapoja.

YES-verkoston tavoitteet vaalikaudelle 2023–2027:

1. Yrittäjyyskasvatuksen kansallinen strategia päivitetään.

Seuraavalla vaalikaudella on perustettava kansallinen yrittäjyyskasvatuksen ohjausryhmä, jonka johdolla päivitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 laaditut Yrittäjyyslinjaukset. Suomi tarvitsee strategisen näkemyksen siitä, mihin suuntaan yrittäjyyskasvatusta tulee kehittää. Vain siten saadaan aikaan vaikuttavaa yrittäjyyskasvatusta ja nuorten osoittama yrittäjyysinto konkretisoituu yrittäjämäiseksi toiminnaksi ja yrittäjyydeksi.

2. Yrittäjyyskasvatuksen kansalliseen koordinointiin ja yhteistyöhön osoitetaan resursseja.

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää koordinoitua yhteistyötä eri toimijoiden kesken, mihin on osoitettava resursseja. YES ry on valmis ottamaan yrittäjyyskasvatuksen koordinaattorin roolin kansallisella tasolla ja seuraamaan tavoitteiden toteutumista.

3. Yrittäjyyskasvatuksen kansallinen rahoitus kohdennetaan laajemmin.

Yrittäjyyskasvatuksen kansallisen rahoituksen on jakauduttava laajemmin, jotta yrittäjyyskasvatusta voidaan kehittää ja toteuttaa monipuolisemmin oppijoiden tarpeet huomioiden. Rahoitusta tulee kohdentaa myös kuntien yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentumiseen ja alueellisen ja paikallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen.

4. Opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatusosaamiseen panostetaan.

On varmistettava, että opetushenkilöstöllä on riittävä osaaminen yrittäjyyskasvatuksesta. Tämä tarkoittaa, että jokainen opettajaksi opiskelevan opintoihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta. Opettajien yrittäjyyskasvatustyön tueksi tulee olla verkostoja, joissa opettaja voi kehittää ja jakaa osaamistaan. Yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutukseen tulee varata resursseja, jotta opetushenkilöstö voi jatkuvasti päivittää yrittäjyyskasvatusosaamistaan.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, [email protected]