Yliopistojen rahoitus vähenee, tehtäviä tulossa lisää – yliopistoindeksin jäädytys on vihdoin lopetettava

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei lupaa yliopistoille ja tutkimukselle auvoista ensi vuotta. Yliopistoindeksin jäädytys on edelleen voimassa ja sen vuoksi yliopistojen ensi vuoden talous on todella tiukoilla. Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee yliopistolain muutosta, jonka mukaan yliopistojen tehtäviä ollaan lisäämässä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kautta. Lakiesitys yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muuttamiseksi on paraikaa lausuntokierroksella. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakouluvision tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus vähintään 50 prosenttiin ikäluokasta. Tähän pääseminen edellyttää lisäyksiä yliopistojen opetushenkilöstön määrään. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto pitävät yliopistojen tehtäväkentän paisuttamista ja rahoituksen jatkuvaa vähentymistä mahdottomana yhtälönä. Maan hallitus kokoontuu kautensa viimeiseen budjettiriiheen viikon päästä.  

-       Koulutuksen sektorilla varhaiskasvatus ja toisen asteen oppimateriaalit ovat ainoita kohteita, jotka VM:n budjettiehdotuksen mukaan ovat saamassa lisää rahaa. Nämäkin satsaukset ovat tärkeitä. Samalla budjetinlaatijoilta on kuitenkin unohtunut se, että nykyajan ongelmat ovat sen verran viheliäisiä, että niiden ratkaisemiseen tarvitaan korkeamman koulutuksen tuomaa osaamista ja tutkimusta. Kilpailijamaissamme tämä on havaittu Suomea paremmin, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.  

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton mielestä nyt olisi korkea aika lopettaa yliopistoindeksin jäädytys. Maan taloudellinen tilanne on aivan toinen kuin hallitusohjelmaa tehtäessä, jolloin jäädytyspäätös koko hallituskaudeksi tehtiin. Yliopistoindeksin palautus toisi yliopistoille ensi vuonna noin 35 miljoonaa euroa.   

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on liittojen mielestä ristiriidassa myös tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten kanssa. Neuvosto haluaa kasvattaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) BKT-osuuden 4 prosenttiin. Tavoite jää yhä kauemmaksi, jos satsauksia julkiseen tutkimusrahoitukseen ei ryhdytä vähitellen tekemään. 

-       Tutkimustyön edellytykset on saatava kuntoon pitkäjänteisellä ja ennustettavalla perusrahoituksella. Kilpaillun rahoituksen osuutta ei saa kasvattaa perusrahoituksen kustannuksella, Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto korostaa.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto teettivät viime keväänä puoluekyselyn. Sen mukaan puolueiden kenttäväeltä tuli vahva tuki sekä yliopistorahoituksen että TKI-rahoituksen lisäämiselle.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto (Professoriliitto), 045 657 5757;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442;

toiminnanjohtaja Johanna Moisio (Tieteentekijöiden liitto), 0400 874 135;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), 050 340 2725