Etelä-Suomen isot kunnat, viimeisimpänä Nurmijärvi, ovat tänä vuonna suunnitelleet opetustoimeen säästöjä, jotka poikkeuksetta ovat kohdistuneet kieliohjelmiin. Kunnissa olisi hyvä muistaa, että monipuolinen kieltenopetus on kunnan tärkeä vetovoimatekijä.
Heikkojen talousnäkymien ja korona-ajan taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien talouteen on laadittu menoleikkauslistoja, joissa koulutus on kohteena. Useimmiten juustohöylää käytetään kieliohjelmiin: A1-kielistä halutaan leikata kaikki paitsi englanti ja A2-kielet lakkauttaa kokonaan.
Yhdessäkään kunnassa, jossa leikkauksia on suunniteltu, kieliohjelmiin suunnatut säästöt eivät ole olleet kuntatalouden kannalta niin merkittäviä, että niitä olisi välttämätöntä tehdä. Mikäli leikkaukset toteutetaan, niiden kerrannaisvaikutukset lasten ja nuorten elämään ovat kuitenkin merkittäviä jatko-opintomahdollisuuksien ja myöhemmän työelämään sijoittumisen kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto on pitkään tuonut esiin huoltaan suomalaisten rapistuvasta kielitaidosta, sillä suomalaiset vientiyritykset tarvitsevat kielitaitoista työvoimaa. Yritysten kielitaitotarpeen kasvun taustalla on liiketoiminnan ja toimintaympäristöjen kansainvälistyminen. Laaja-alaisesta kielikoulutuksesta leikkaaminen on myös kilpailuedun leikkaamista.
Koulutustason nostaminen on ainoa ja paras keino nostaa Suomen kilpailukykyä – sitä ei nosteta leikkaamalla lasten ja nuorten koulutuksesta vaan heidän mahdollisuuksiaan tukemalla. Tässä olennaista on sen varmistaminen, ettei koulupolun alku eriarvoistu asuinpaikkakunnan mukaan.
De stora kommunerna i Södra Finland, senast Nurmijärvi, har detta år planerat inbesparningar inom utbildningssektorn. Dessa inbesparningsplaner har utan undantag riktats mot språkundervisningen. Det skulle vara bra att i kommunerna komma ihåg vilken dragningskraft en mångsidig språkundervisning har.
Svaga ekonomiska utsikter och coronakrisens inverkan på kommunernas ekonomi har gjort att många kommuner planerat inbesparningar inom utbildningssektorn. Oftast är det i språkundervisningen det hyvlas; kommunerna vill slopa alla andra A1-språk förutom engelska och dra in A2-språken helt.
Inte i en enda av kommunerna som planerat inbesparingar i språkundervisningen är inbesparningarna så betydande på kommunal nivå att de kan anses som nödvändiga inbesparningar. Ifall inbesparningarna förverkligas kommer inverkan på barnens och ungdomarnas framtid dock att vara betydande med tanke på deras möjligheter till fortsatta studier och att hitta ett jobb. Finlands Näringsliv EK har länge lyft fram problematiken med finländarnas sjunkande språkkunskaper eftersom finländska exportföretag behöver språkkunnig personal. Behovet av språkkunnig personal i olika företag beror på globaliseringen inom företagsvärlden. Att skära ner inom mångsidig språkundervisning är att skära ner på Finlands konkurrenskraft.
Att höja utbildningsnivån är det enda och bästa sättet att lyfta Finlands konkurrenskraft – den lyfter man inte om man skär ner på barns och ungdomars utbildning utan genom att stöda deras möjligheter. Det väsentliga är att säkerställa att början av skolstigen inte blir ojämlik beroende på hemkommun.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 35 yhdistystä, 4000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1