Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Väitös: 24.3.2017 Säännöllinen harjoittelu on tärkeää olkapääleikkauksesta toipuvilla (Piitulainen)

Jyväskylän yliopisto

Väitös: 24.3.2017 Säännöllinen harjoittelu on tärkeää olkapääleikkauksesta toipuvilla (Piitulainen)

Tiedote.
Julkaistu: 20.03.2017 klo 11:44
Julkaisija: Jyväskylän yliopisto

Perjantaina 24. maaliskuuta, klo 12:00, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

TtM Kirsi Piitulaisen fysioterapian väitöskirjan ”The Effectiveness of 12 Months’ Intensive Shoulder Strength Training on Disability, Health-Related Quality of Life and Shoulder Function after Rotator Cuff Repair” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä ylilääkäri, LKT, dosentti Esa-Pekka Takala (Työterveyslaitos, Helsinki) ja kustoksena professori Arja Häkkinen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Olkapääkipu on kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus länsimaissa. Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeistä olkapään harjoittelua on tutkittu melko vähän, eikä toimivinta kuntoutusmuotoa ole voitu vielä osoittaa. Aikaisempien tutkimusten mukaan olkakipu vähenee leikkauksen jälkeen merkittävästi, mutta toimintakykyyn, lihasvoimaan ja nivelliikkuvuuteen jää huomattavia puutteita.

Kansainvälisiä työkaluja tarvitaan toimintakyvyn haitan arviointiin

Piitulaisen väitöskirjatutkimukseen liittyi olkapääkivun toiminnallista haittaa arvioivan the American Shoulder and Elbow Surgeons Shoulder Assessment Form (ASES) - kyselylomakkeen suomenkielisen version tutkiminen. Englanninkielinen kyselylomake suomennettiin, jonka jälkeen sitä testattiin olkakipupotilailla. Kyselylomakkeen toistettavuutta ja luotettavuutta selvittävään tutkimukseen osallistui 105 olkakipupotilasta. Suomenkielinen ASES-kyselylomake osoittautui luotettavaksi ja nopeaksi seulontakyselyksi.

Kiertäjäkalvosimen ongelma vaikuttaa lihasvoimaan

Vuoden kestävään harjoittelututkimukseen osallistui 67 kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen läpikäynyttä potilasta Keski-Suomen keskussairaalasta. Tutkimuksessa selvitettiin tehostetun olkapään harjoittelun vaikutusta toimintakykyyn, terveyteen liittyvään elämänlaatuun sekä olkapään lihasten voimaan ja liikkuvuuteen. Potilaat satunnaistettiin harjoittelu- tai kontrolliryhmään. Harjoitteluryhmä ohjattiin tekemään vuoden ajan olkapään tehostettua voimaharjoittelua, johon kuului neljä fysioterapeutin ohjauskertaa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kontrolliryhmä sai puolestaan ainoastaan tavanomaisen, leikkauksen jälkeisen ohjauksen.

Tutkimuksessa ilmeni, että leikatun olkapään voima jäi heikommaksi verrattuna leikkaamattomaan. Olkapään sisäkiertovoima oli vuoden jälkeen palautunut leikkaamattoman olkapään tasolle, mutta ulkokierto- ja nostovoima jäivät selvästi alhaisemmalle tasolle. Lihasvoiman heikentyminen voi johtaa muun muassa kipuoireisiin, ja siten vaikeuttaa työtä ja vapaa-ajan harrastuksia.

Kotiharjoittelu ei välttämättä riitä palauttamaan lihasvoiman puutosta

Tutkimustulosten mukaan olkapään tehostettu voimaharjoittelu ei ollut tavanomaista harjoittelua vaikuttavampaa. Molemmilla ryhmillä leikatun olkapään toimintakyky parantui merkittävästi vuoden seurannan aikana, vaikka leikatun olkapään voima jäi heikommaksi kuin leikkaamattoman. Kolmen vuoden seurannassa toimintakyky säilyi muuttumattomana. On kuitenkin otettava huomioon, että tutkimustulokseen on voinut vaikuttaa harjoitteluryhmän heikko sitoutuminen harjoitteluun. Tulosten mukaan tehostettua voimaharjoittelua ei kuitenkaan ole järkevää ohjata leikkauksen jälkeen kaikille potilaille, koska suuri osa potilaista toipui hyvin. Tärkeää olkapään lihasvoiman palautumisessa on nimenomaan harjoittelun säännöllisyys. Kliinisessä työssä ASES-lomakkeen rutiininomainen käyttö olkapääpotilaiden toimintakykyä arvioitaessa on suositeltavaa, jotta toimintakyvyltään heikoimmat potilaat ohjattaisiin kuntoutukseen riittävän ajoissa.

Lisätietoja:
Kirsi Piitulainen, puh. 040 5830 913, kirsi.piitulainen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Kirsi Piitulainen (os. Jokelainen) kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Vuohengin lukiosta v. 1981 ja valmistui fysioterapeutiksi Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksesta v. 1986. Hän suoritti terveystieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa 2007. Vuodesta 2010 alkaen Piitulainen on työskennellyt Keski-Suomen keskussairaalassa mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimusprojekteissa ja Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella projektityöntekijänä tai tohtorikoulutettavana.

Tutkimus perustuu Keski-Suomen keskussairaalan fysiatrian yksikössä toteutetun tutkimuksen aineistoon. Väitöstutkimus tehtiin Keski-Suomen keskussairaalan ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Väitöstutkimusta ovat tukeneet Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Kuopion yliopistollinen sairaala sekä Jyväskylän yliopisto.

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health; 256, 104 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0356-1070; 256, ISBN 978-951-39-6993-6 (nid.), ISBN 978-951-39-6994-3 (PDF). Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-arkistossa:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6994-3

Liitetiedostot

Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: viestinta@jyu.fi www.jyu.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs