Väitös
Pe 24.11.2017 klo 12, Ylistönrinne, Ambiotica YAA 303
FM Anna Suurosen ympäristötieteen väitöskirjan ”Ecological and social impacts of photovoltaic solar power plants and optimization of their locations in Northern Chile” (Aurinkosähkövoimaloiden ekologiset vaikutukset ja kestävän kehityksen huomioiva sijoittelu Pohjois-Chilessä) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Jukka Käyhkö (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Kukkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomeksi.
Isot aurinkosähkövoimalat ovat saaneet suosiota Chilessä, etenkin maan pohjoisosissa, jossa aurinkoenergiapotentiaali on yksi maailman parhaista. Pohjois-Chile on maailman kuivin aavikko ja siksi ideaalinen aurinkovoimaloiden sijoitteluun. Iso osa alueen luonnosta on karua aavikkoa, mutta se on myös koti lukuisille kotoperäisille lajeille ja alueelta löytyy 40 erilaista luontotyyppiä.
Tutkimus lisää tietoisuutta aurinkovoimaloiden ekologisista vaikutuksista ja ottaa kantaa niiden kestävän kehityksen mukaiseen sijoitteluun Pohjois-Chilessä.
- Aurinkovoimalat muuttavat aavikkoympäristöä, koska ne voivat muuttaa lajiston koostumusta sekä voi altistaa vieraslajeille, Suuronen tähdentää.
Aurinkovoimalat muuttavat sekä elottomia että elollisia ympäristötekijöitä aavikolla riippuen aurinkosähkövoimaloiden paneelien teknologiasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kiinteäpöytäistä ja aurinkoa itä-länsi suunnassa seuraavaa aurinkovoimalaa. Paneelien alapuolelle muodostui mikroilmasto, joka oli viileämpi kuin aurinkoiset alueet, kun taas aurinkoiset alueet paneelirivien välissä olivat kuumemmat kuin ympäröivä aavikko.
Kiinteiden paneelien luomat varjo-olosuhteet muuttavat niveljalkaisten lajistoa sekä voivat heikentää paneelien alla kasvavien kasvien kukintaa. Toisaalta paneelien luoma varjo voi toimia piilopaikkana niveljalkaisryhmille, jotka piiloutuvat auringolta päivisin. Niveljalkaisten lajiston jakautumista ei kuitenkaan tapahtunut liikkuvien paneelien aurinkovoimala-alueella. Lajistossa kuitenkin havaittiin eroja, kun aurinkovoimala-alueen tuloksia verrattiin vertailualueen tulosten kanssa. Lisäksi vieraslaji, ruskea leski –hämähäkki (Lactrodectus geometricus), oli vallannut kiinteän voimalan paneelien jalat.
Aurinkovoimaloiden sijoituksessa tulisi huomioida fysikaalisen ominaisuuksien lisäksi myös sosiaalisiin tekijöihin ja ympäristöön liittyviä seikkoja. Optimaalisin aurinkovoimaloiden sijoittelualue Pohjois-Chilessä on Atacaman aavikon keskiosassa. Tällä alueella kasvillisuus on erittäin niukkaa ja aurinkoenergia on voimakasta, vaikka korkeat lämpötilat heikentävätkin paneelien hyötysuhdetta. Alue oli optimaalinen lukuun ottamatta kaupunkien lähistöjä, historiallisia monumentteja ja luonnonsuojelualueita.
- Harkintaa tulisi käyttää erityisesti ristiriitaisilla alueilla, kuten Andien vuoristossa. Alueen fysikaaliset ominaisuudet ovat erinomaisia voimaloita ajatellen, mutta myös maisemallisesti tärkeitä alueita tulee säilyttää, Suuronen muistuttaa.
Lisätietoja:
Anna Suuronen, [email protected], puh.040 739 6096
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, p. 040 8054403, [email protected]
Anna Suuronen valmistui ylioppilaaksi Vuosaaren lukiosta vuonna 2001. Laborantin tutkinnon hän suoritti vuonna 2004 (HELTECH). Filosofian maisterin (ekologia) tutkinnon hän suoritti vuonna 2011 Turun yliopistossa. Suuronen on työskennellyt projektitutkijana Chilessä vuonna 2012 (Fundación Chile, Santiago de Chile) ja väitöskirjaopiskelijana Jyväskylän yliopistossa vuosina 2013–2017.
Teos julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 338, Jyväskylä 2017, ISSN: 1456-9701, ISBN: 978 951 39 7247-9. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected].
Väitöskirja tulee sähköisenä saataville osoitteeseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7248-6
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1