On ennakoitu, että tulevaisuudessa osaavasta työvoimasta kilpaillaan erityisesti palvelualoilla. Jo tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalalla on paikkakuntia, jotka ovat joutuneet miettimään uusia toimintatapoja ja rekrytoimaan hoitohenkilökuntaa ulkomaita myöten.
Toisaalta samaan aikaan, kun henkilöstörekrytointia tehdään ulkomailta, on nähtävissä, että yhä useampi koulutettu sairaanhoitaja työskentelee muissa kuin koulutustaan vastaavissa tehtävissä tai on ollut pitkään kotona lasten kanssa.
Yhä useampi miettii paluuta hoitotyöhön, mutta mielessä herää kysymys, kuinka hoitotyössä pärjää vuosien tauon jälkeen?
Vuonna 2030 jo joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Hoivattavien joukko kasvaa samalla kun koulutettujen hoitajien määrä vähenee. Hoitoalalla on kuitenkin paljon sellaisia osaajia, jotka ovat jossain vaiheessa syystä tai toisesta jättäneet alan, mutta ovat nyt kiinnostuneita palaamaan.
- Ei ole itsestään selvää, että paluu työhön omalle alalle pitkän poissaolon jälkeen olisi helppoa. Taukoa työstä on voinut tarvita perhesyistä, ehkä välillä on ollut piristävää tehdä jotain muuta, mutta joka tapauksessa kun aika kuluu, työ muuttuu ja opittuakin on voinut unohtaa, sanoo Marika Kyyny Hämeen TE-toimistosta.
Tehyn keväällä 2013 suorittaman luottamusmiehille suunnatun kyselyn mukaan organisaatioiden on entistä vaikeampi saada sijaisia ja eläkeläisten käyttö työvoimana kasvaa. Osa suomalaisista työnantajista sijoittaa valtavia summia rahaa tuloksiltaan epävarmaan hoitajatuontiin ulkomailta. Suomessa koulutetaan riittävästi sairaanhoitajia, mutta alalta siirrytään herkästi pois. Tehyn tietojen mukaan jopa 30 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa on tehnyt niin. Järkevämpää on panostaa hoitoalan vetovoimaisuuteen jo alan koulutuksen saaneiden silmissä.
Keinoiksi alalla pysymiseen Tehy esittää palkkauksen parantamisen lisäksi mm. täydennyskoulutuksen lisäämistä, mahdollisuutta kehittyä asiantuntijana, parempaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, työtehtävien sopivaa määrää, joustavia työaikoja ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamista. Lääkehoito-osaamisen varmistaminen on oleellinen osa hoitohenkilöstön täydennyskoulutusohjelmaa, josta työnantaja on vastuussa.
- Turvallinen lääkehoito edellyttää koulutuksella hankittua tietoa ja osaamista, joten ammattitaidon ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen on olennaista, sanoo järjestöasiantuntija Helena Jussila Tehyn Kouvolan aluetoimistosta.
Päijät-Hämeessä halutaan herätä ajoissa ennakoimaan osaavan sairaanhoitajatyövoiman saatavuutta perusterveydenhuoltoon. Lahden ammattikorkeakoulu on käynnistämässä Takaisin hoitotyöhön -RekryKoulutusta yhteistyössä Hämeen TE-toimiston, Lahden kaupungin, Heinolan kaupungin ja Phsoteyn Aava kuntien kanssa. Koulutuksen rahoittaa Hämeen ELY-keskus yhdessä työnantajien kanssa.
Täydennyskoulutuksena toteuttavan koulutuksen tarkoitus on pyrkiä löytämään ja innostamaan alalta poissaolevia sairaanhoitajia päivittämään tieto-taitonsa ja palaamaan sairaanhoitajan tehtäviin. Koulutuksen 20 opintopistettä luetaan hyväksi, jos opiskelija haluaa myöhemmin täydentää aikaisemman opistoasteen tutkintonsa ammattikorkeakoulutasoiseksi.
- On kaikkien kannalta hyvä tukea hoitotyöhön palaavien sairaanhoitajien polkua työelämään. Koulutuksessa jo valmiiksi hankittu koulutus hyödynnetään, osaamista päivitetään ja madalletaan työhön palaavan kynnystä palata, sanoo Marika Kyyny TE-toimistosta.
Tehy suhtautuu myönteisesti Lahden ammattikorkeakoulun järjestämään sairaanhoitajien täydennyskoulutukseen, jolla tuetaan alalle palaamista ja päivitetään osaamista.
- Jos sairaanhoitaja on ollut useita vuosia poissa työelämästä kotona hoitamassa lapsia tai muulla alalla, voi olla aikamoinen kynnys palata työelämään sairaanhoitajana, sanoo Helena Jussila.
Neljän kuukauden mittaisessa koulutuksessa päivitetään sairaanhoitajan osaamista sekä teoriaopintojen että ohjatun harjoittelun kautta. Koulutuksessa käsitellään muun muassa lääkehoitoa, potilasturvallisuutta sekä harjoitellaan kliinisessä päätöksentekotilanteissa tarvittavia taitoja.
Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja työelämän tehtäviin painottuen hyödyntäen uusia simulaatio-opetuksen mahdollisuuksia.
- Hoitotyö on muuttunut ja vastuullisuus kasvanut, työ on hyvin laaja-alaista ja haastaa työntekijän kasvamaan ammattilaisena päivittäin. Sairaanhoitaja hallitsee tänä päivänä niin kliinisen hoitotyön kuin moniammatillisen verkostoitumisenkin. Hän osaa kehittää ja johtaa hoitotyötä käytänteitä, sanoo Ann-Nina Maksimainen Lahden ammattikorkeakoulusta
- Teemme tiivistä yhteistyöta Lamkin, Te-toimiston, Heinolan kaupungin, PhSoteyn Aava kuntien ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa nyt myös tässä koulutusasiassa, jotta saisimme yhdessä alalle palaavia sairaanhoitajia tälle alueelle, sanoo henkilöstöpäällikkö Erja Saari Lahden kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialalta.
LISÄTIETOJA:
Ann-Nina Maksimainen, vastaava lehtori
Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
Työelämäpalvelut
p. 044 708 0390
[email protected]
Erja Saari, henkilöstöpäällikkö
Lahden kaupunki/Sosiaali- ja terveystoimiala
PL 116, 15101 LAHTI
Aleksanterinkatu 24 B, 6. krs.
Puh. +358 50 559 7874
[email protected]
Marika Kyyny
Hämeen TE-toimisto
[email protected]
Lahden ammattikorkeakoulu on monialainen ja kansainvälinen ammattikorkeakoulu, joka on tunnettu erityisesti muotoilu- ja ympäristöosaamisestaan sekä innovatiivisuudestaan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1