Taitotalo tarjoaa lähihoitajille mahdollisuuden opiskella vastasyntyneiden ja imeväisikäisten hoitotyötä ensimmäisenä Suomessa. Taitotalolaiset lahjoittivat vastasyntyneiden teho-osastolle itse virkkaamiaan turvalonkeroita.
Vastasyntyneiden ja imeväisikäisten hoitotyö -tutkinnon osan voi tällä hetkellä suorittaa ainoastaan Taitotalossa. Taitotalo haki lupaa toteuttaa tutkinnonosa paikallisena valinnaisena koulutuksena jo ennen virallista tutkinnon uudistusta. Uudistus astuu voimaan elokuussa.
Taitotalosta koulutusta ovat olleet suunnittelemassa kouluttajat, kätilöt Satu Hoffrén, Outi Rintamäki ja Heidi Yisrael. Koulutus käsittää verkkokurssina opiskeltavan teoriaosan, kolme lähipäivää Taitotalolla Helsingissä ja kuuden viikon työssäoppimisen, josta viimeinen viikko on näyttöviikko. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksiWHO:n imetysohjaajakoulutus. Tällä hetkellä on meneillään ensimmäinen pilotin jälkeinen koulutus.
– Tutkinnon osa on tärkeä lisä lähihoitajien koulutukseen, sillä synnyttäneiden ja vastasyntyneiden osasoilla eri sairaaloissa tarvitaan lähihoitajia, joilla on osaamista vastasyntyneiden hoidosta, kouluttaja Satu Hoffrén sanoo.
Hoffrén, Rintamäki ja Yisrael ovat työskennelleet aiemmin kätilöinä. Heillä on edelleen hyvät kontaktit kentälle. Se auttaa ymmärtämään, mitä ja millaista koulutusta alalla tarvitaan.
Taitotalon henkilökunta virkkasi turvalonkeroita lahjoitettavaksi vastasyntyneiden teholle. Idea lähti eräältä kouluttajalta, joka vei sen toteutettavaksi Taitotalon henkilökunnan vapaa-ajanryhmä Tarmoon. Tarmo hankki tarvikkeet ja organisoi virkkuutalkoot yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan kouluttajien kanssa. Moni innostui virkkauksesta ja koukutti ison läjän sympaattisia pehmoleluja.
Satu Hoffrén kävi luovuttamassa taitotalolaisten virkkaamat turvalonkerot Uuden lastensairaalan vastasyntyneiden teho-osasto Saareen, jossa lahjoituksen vastaanotti apulaisosastonhoitaja Elisa Kling.
Taitotalolaiset virkkasivat 30 turvalonkeroa lahjoitettavaksi vastasyntyneiden teholle.
Turvalonkerolla on keskoselle monta eri merkitystä. Alun perin lonkerot ovat olleet erityisen tarpeellisia siksi, että ne ovat saaneet vauvan jättämään hoitavien ja tarkkailevien laitteiden johdot rauhaan. Pienet kädet ovat saaneet lonkeroista kiinni ja tunnustelleet niitä johtojen sijaan. Suomalainen turvalonkerovillitys on alun alkaen lähtenyt liikkeelle vantaalaiselta äidiltä, joka hoitajan Tanskasta tuoman idean perusteella virkkasi ensimmäisen turvalonkeron omalle keskoslapselleen.
– Keskoskaappiin voidaan rakentaa kohtumaisia pesiä, jotka auttavat keskosia tuntemaan olonsa turvalliseksi. Pesä auttaa osaltaan siinä, etteivät johdot ole niin herkästi pienten sormien ulottuvilta, HUS:in Uuden lastensairaalan vastasyntyneiden teho-osasto Saaren apulaisosastonhoitaja Elisa Kling sanoo.
Tämän lisäksi myös turvalonkerot auttavat suojaamaan johtoja. Turvalonkerolla voidaan myös tukea vauvaa kyljelleen tai eri asentoihin.
– Vain mielikuvitus on rajana turvalonkeroiden kanssa, Elisa Kling sanoo.
Turvalonkeroilla on iso merkitys perheille, jotka arvostavat kovasti sairaalasta saamaansa pehmolelua. Jokainen vauva saa keskoskaappiinsa oman turvalonkeron, jonka perhe saa ottaa kotiin sairaalasta päästyään. Keskoset viettävät sairaalassa vuorokaudesta jopa kuukausiin.
Kling kertoo, että he saavat turvalonkerolahjoituksia esimerkiksi yhdistyksiltä ja muilta vapaaehtoistahoilta. Lonkeroita virkkaavat yksityiset ihmiset. Kerrallaan saattaa tulla iso säkillinen, jossa on monta sataa turvalonkeroa, mutta myös pienempiä määriä, kuten Taitotalon nyt lahjoittama erä.
Apulaisosastonhoitaja Kling kiittelee, että vapaaehtoiset ovat pitäneet heistä hyvää huolta, eivätkä lonkerot ole vielä kertaakaan päässeet loppumaan. Tälläkin hetkellä Uudessa lastensairaalassa on lonkeroita ihan mukavasti. Sen sijaan juuri nyt sairaalalla olisi tarve keskosten villavaatteilla.
Uuden lastensairaalan vastasyntyneiden teho-osasto Saaren apulaisosastonhoitaja Elisa Kling.
– Jos joku neulontakerho innostuisi, niin tarvitsisimme juuri nyt keskosten villavaatteita. Vauvoja siirretään usein jatkohoitoon toisiin yksiköihin, kun vointi paranee. Erityisesti näin talviaikaan villanutut ja -housut tai villaiset kokopuvut ovat kuljetuksessa tarpeen, Kling sanoo.
Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff
Lisätietoa:
Taitotalon kouluttaja Satu Hoffrén, 050 409 1406, [email protected]
Vastasyntyneen ja imeväisikäisen hoitotyö, valinnainen tutkinnon osa
Apulaisosastonhoitaja Elisa Kling ja kouluttaja Satu Hoffrén
Koko: 13,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5380x3587Apulaisosastonhoitaja Elisa Kling ja kouluttaja Satu Hoffrén
Koko: 13,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5380x3587Taitotalo syntyi, kun AEL ja Amiedu yhdistivät voimansa. Aikuiskoulutusalan suurimpana toimijana meillä on pitkä historia muuttuvan maailman koulutustarpeisiin vastaamisessa. Koulutustarjontamme ja asiantuntijaverkostomme on toimialan laajin. Asiakkuudenhoitomallissamme on panostettu siihen, että yrityksillä ja opiskelijoilla on ainutlaatuiset puitteet kehittää prosessejaan ja käytännön osaamistaan. Lue lisää taitotalo.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1