Suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoinen laadunarviointi pohjautuu pääasiassa korkeakoulujen auditointeihin. Yksi keskeinen kysymys on eurooppalaisen yhtenäisyyden ja kansallisen autonomian suhde korkeakoulutuksen ulkoisessa laadunarvioinnissa. Korkeakoulutus on sekä Suomessa että Euroopassa jatkuvassa muutoksessa, mikä vaikuttaa myös ulkoiseen laadunarviointiin.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisee 12.10.2022 teoksen, jossa kuvataan suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoista laadunarviointia ja siinä tapahtuneita muutoksia 1980-luvulta tähän päivään. Julkaisun tavoitteena on antaa kokonaiskuva korkeakoulujen ulkoisen laadunarvioinnin kehityksestä ja aineksia tulevan neljännen auditointikierroksen suunnitteluun. Perustan Euroopan korkeakoulutusalueeseen kuuluvien maiden korkeakoulujen ulkoiselle laadunarvioinnille muodostavat eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet. Kansalliset korkeakoulutuksen ulkoisen laadunarvioinnin ratkaisut ovat kuitenkin erilaisia.
Suomessa korkeakoulutuksen ulkoiset laadunarvioinnit noudattavat kehittävän arvioinnin periaatteita. Jokaisessa korkeakoulutuksen ulkoisen arvioinnin historiallisessa vaiheessa Suomessa on sitouduttu kehittävän arvioinnin ajatukseen. Nykyisin kehittävän arvioinnin periaate vahvistetaan Kansallista koulutuksen arviointikeskusta koskevassa asetuksessa.
Monessa Euroopan maassa akkreditoidaan koulutusohjelmia. Suomen korkeakoulutuksen auditointimalli on niihin verrattuna kokonaisvaltainen. Koulutuksen lisäksi auditoinnin kohteena ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Lähtökohtana on korkeakoulujen autonomia ja vastuu oman toiminnan kehittämisestä.
Julkaisussa suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoista laadunarviointia tarkastellaan historiallisena jatkumona. Kansallisella tasolla lähtökohtana oli aluksi yleinen suunnittelun ja seurannan vahvistuminen julkisella sektorilla. Korkeakoulutuksen kannalta olennainen ratkaisu on ollut korostaa korkeakoulujen omaa vastuuta toimintojensa kehittämisestä ja tuloksellisuuden seurannasta, ei vain ulkoista kontrollia.
Korkeakoulujen arviointineuvoston perustamisvaiheessa vuonna 1995 päätettiin perustaa yhteinen korkeakoulujen arviointineuvosto ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Tätä työtä on vuodesta 2014 jatkanut Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
2000-luvun aikana tärkein vaikuttaja Euroopassa on ollut Bolognan prosessi, joka toi tarpeen muuttaa kansallista arviointipolitiikkaa. Bolognan prosessilla ja yhteisillä eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteilla on ollut paljon vaikutusta suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoiseen laadunarviointiin. Vaikka periaatteet ovat yhteiset, kansalliset ratkaisut ovat Euroopan eri maissa erilaisia. Suomen vastaus oli korkeakoulujen auditointien aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Arviointiorganisaation, korkeakoulujen ja ministeriön kesken on selkeä työnjako, mikä on osaltaan edistänyt arviointien hyväksyttävyyttä korkeakouluissa.
Suomessa korkeakoulutuksen arviointitoiminnan kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä kansalliset että eurooppalaiset suuntaukset. Suomen auditointijärjestelmä kehitettiin samanaikaisesti yhteisten eurooppalaisten linjausten kehittämisen kanssa, ja Suomi liittyi varhaisessa vaiheessa laadunarvioinnin eurooppalaisiin organisaatioihin.
Kehittävä arviointi Suomen valintana – Yli kolme vuosikymmentä suomalaisen korkeakoulutuksen ulkoista laadunarviointia, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 24:2022
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on itsenäinen viranomainen, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Arviointikeskuksen toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Arviointien avulla kehitetään koulutusta, tuetaan oppimista sekä tuotetaan tietoa päätöksentekoon ja kansainväliseen vertailuun. Karvin verkkosivut: https://karvi.fi/.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1