LianaTech.fi
1918. Minä olin siellä. Elämää sodan aikana (1918. Jag var där. Livet under kriget) on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin tuottama oppimisaineisto vuoden 1918 tapahtumista. SKS:n ja SLS:n arkistoissa säilytettävät alkuperäiset asiakirjat ja yksityisten ihmisten kuvaukset sodasta havainnollistavat Suomen historiaa koululaisille. Oppimisaineisto koostuu sekä suomen- että ruotsinkielisestä arkistoaineistosta.
Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 ja sisällissodan muistovuoden 2018 merkeissä SKS ja SLS lahjoittavat 25 kappaletta 1918. Minä olin siellä -kirjaa kaikkiin Suomen peruskouluihin ja lukioihin, sekä yhden kappaleen kaikkiin kunnallisiin kirjastoihin.
− Mielestäni Suomen historia muodostuu monikielisestä ja moniäänisestä kulttuuriperinnöstä. Halusimme myös sekä SLS:ssa että SKS:ssa saattaa ainutlaatuisia arkistoaineistojamme laajemmin kansalaisten käyttöön, kertoo SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara.
− Kirja rakentuu tavallisten ihmisten kirjeistä, päiväkirjoista ja muistelmista, jotka kuvaavat sitä, kuinka arki on yhtäkkiä korvautunut sisällissodalla. Näin rakentuu moniääninen kudelma siitä, miltä todellakin tuntui olla siellä, vallatuissa kaupungeissa, taisteluissa ja vankileireillä, kuvaa puolestaan SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu oppimisaineiston valmistamisen tavoitteita.
1918. Minä olin siellä ei tule myyntiin, sen sijaan se on vapaasti ladattavissa osoitteessa 1918.finlit.fi.Verkkosivulla julkaistaan myöhemmin lisää aiheeseen liittyvää arkistomateriaalia.
Yli aate- ja kielirajojen
1918. Minä olin siellä -julkaisun sisältämät arkistoaineistot ovat aikalaiskuvauksia kuten päiväkirjamerkintöjä, kirjeitä, lehtileikkeitä ja valokuvia sekä myöhemmin kirjoitettuja kuvauksia, joissa sisällissodan kokeneet muistelevat tapahtumia jälkeenpäin. Oppimisaineisto opettaa ja ohjaa lähdekritiikkiin ja sitä kautta omien, perusteltujen näkemysten muodostamiseen. Se sopii käytettäväksi esimerkiksi osana historian, äidinkielen sekä toisen kotimaisen kielen opetusta. Oppimisaineisto on toteutettu yhteistyössä historian opettajien kanssa.
– Arkistoaineistojen tutkijalle on Suomessa hyötyä kaksikielisyydestä. Ei tarvitse kuin ajatella Suomen ja Ruotsin pitkää yhteistä historiaa, sanoo arkistonhoitaja Nelly Laitinen SLS:sta.
– Meidän ei pidä unohtaa sisällissodan aikaa, vaan ottaa siitä opiksi nyt, kun lähes sata vuotta on kulunut ja voimme jo tarkastella tapahtumia tasapuolisesti. Uskon tiedon vuoden 1918 tapahtumista auttavan koululaisia myös ymmärtämään paremmin esimerkiksi tapahtumia Irakissa ja Syyriassa, sanoo Nelly Laitisen tavoin oppimisaineistotyöryhmässä toiminut arkistotutkija Juha Nirkko SKS:sta.
Kuvat (Dropbox).
1. Rabbe Wreden päiväkirjan lävisti luoti, joka myös tappoi hänet helmikuussa 1918. Rabbe Wrede taisteli valkoisella puolella. (Svenska litteratursällskapet / August Henrik Uno Wreden arkisto)
2. Suomenlinnan vankileiri Helsingissä. Kaikkiaan punavankeja oli leireillä eri puolilla Suomea 80 000. (Svenska litteratursällskapet / Victor Hovingin arkisto)
