Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus vähentää kuolleisuutta

Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät merkittävästi sepelvaltimotauti-kuolleisuutta ja -sairastavuutta. Ne parantavat elämänlaatua ja vähentävät terveydenhuollon kustannuksia.  Myös iäkkäät sydänpotilaat hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta, vaikka heillä on useammin vaikea sepelvaltimotauti ja muita oheissairauksia.  

Suomen Fysioterapeuttien vuonna 2011 julkaistu Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus on päivitetty. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö, mutta Suomessa vain noin 40 prosenttia sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen. Suomesta puuttuukin sepelvaltimotautia sairastavien systemaattisen kuntoutuksen lainsäädäntö tai valtakunnallisesti kattava ohjeistus.

Liikunnallinen kuntoutus kannattaa aloittaa viipymättä jo sairaalassa terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana. Säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu sekä riittävä hyöty- ja arkiliikunta ovat keskeinen osa jokaisen sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta niin toipilaana kuin kunnon ylläpidossa.

Kuntoutuksen avaintekijöitä ovat yksilöllinen potilaan tilan arviointi, fyysisen aktiivisuuden ohjaus, liikuntaharjoittelu, ravinto-ohjaus, painonhallinta, veren rasvojen ja kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen sekä psyykkisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus päivitystyöryhmän puheenjohtaja Arto Hautalan mukaan tiedonkulkua ja koulutusta on tehostettava potilaan hoitoketjussa erikoissairaan-hoidosta perusterveydenhuoltoon, jotta kuntoutuksen käytännön toteutuminen ja sen jatkuvuus varmistuu. 

- Lääkärien on korostettava liikunnan merkitystä tärkeänä osana potilaan laadukasta hoitoa.

Liikunnallisia toimintamalleja kehitettävä

Jotta potilaiden yksilölliset tavoitteet voidaan huomioida, on uusia kuntoutuksen avomuotoisia toimintamalleja kehitettävä. Esimerkkejä liikunnallisen kuntoutuksen ryhmistä ovat Sydänliiton tuottamat ryhmämuotoinen TULPPA-avokuntoutusmalli ja Sepelvaltimotautipotilaan liikuntapolku – malli, jossa terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten osaamista hyödynnetään paikallisissa palvelurakenteissa.

Kela järjestää sepelvaltimotautia sairastaville kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja työ- ja toimintakyvyn palautumiseksi. Potilaan motivaation ylläpitämiseksi kuntoutushenkilöstö tukee liikuntaohjelman toteutumista ja seurantaa olennaisena osana kokonaisvaltaista hoitoa.

Liikunnallisen kuntoutuksen suotuisat vaikutukset saavutetaan sepelvaltimotaudin yksilöllisesti toteutetun lääkehoidon lisänä, jatkaa Arto Hautala.

Lisätietoja: 

Fysioterapian dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto
puh. 050 523 6861
arto.hautala@oulu.fi 

Kehittämisasiantuntija Hanna Häkkinen
Suomen Fysioterapeutit ry
puh. 040 129 1394
hanna.hakkinen@suomenfysioterapeutit.fi

Suosituspäivitys on osa Suomen Fysioterapeuttien Hyvä fysioterapiakäytäntö –hanketta. Siinä tuotetaan näyttöön perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia, fysioterapiasuosituksia ja edistetään tieteelliseen näyttöön perustuvia fysioterapiakäytäntöjä.

Päivitetty suositus on ladattavissa:
http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002