Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke julkaisi maaliskuussa luonnoksen uusista valtakunnallisista valintakokeista. Nyt sadat suomalaisyliopistojen työntekijät vaativat adressillaan lisäaikaa lausuntokierroksella olleelle uudistukselle. Adressin on allekirjoittanut 400 yliopistotyöntekijää, mukaan lukien yli 100 professoria tai apulaisprofessoria ja 115 yliopistonlehtoria.
Kehittämishankkeen tavoitteena on ollut vähentää yliopistojen valintakokeiden määrää merkittävästi. Toteutuessaan uudistus merkitsisi suurta muutosta kymmenille suomalaisyliopistoissa opetettaville aloille ja tutkinto-ohjelmille. Jos hankkeen ehdotukset toteutuvat, tuloksena olisi nykyisen noin 130 kokeen sijaan yhdeksän eri alojen yhteistä valintakoetta, jotka koostuisivat pääosin tai joissain tapauksissa jopa täysin konetarkisteisista monivalinta-, yhdistely- tai aukkotehtävistä.
“Allekirjoittajien suuri määrä osoittaa, ettei luonnos nauti laajaa kannatusta etenkään yhteiskuntatieteissä eikä humanistisilla aloille, joille muutos olisi suurin”, sanoo yksi adressin laatijoista, filosofian professori Arto Laitinen Tampereen yliopistosta. “Hankkeen ohjausryhmän olisi syytä kuunnella kentän hyvin perusteltua kritiikkiä, koska nyt uudistus uhkaa tuhota hyviksi havaittuja toimintatapoja.”
Adressin allekirjoittajat vaativat, että esitettyä luonnosta ei viedä suunnitelmien mukaisesti täytäntöön keväällä 2025 vaan että uudistuksessa otetaan aikalisä.
Allekirjoittajien perustelut ovat seuraavat:
(1) Uudistus on kiireellä valmisteltu. Sen seuraukset tulisi kartoittaa huolellisemmin ennen toteuttamista.
(2) Alle vuoden valmistautumisaika on liian lyhyt sellaisille tutkinto-ohjelmille, joilla on tähän saakka ollut omat, ennakkomateriaaleihin ja laajoihin esseevastauksiin perustuvat valintakokeensa. Huolellinen valmistelu on olennaista myös hakijoiden ja laatijoiden oikeusturvan kannalta.
(3) Etenkin humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille alakohtaiset esseekysymykset, joihin voi liittyä ennakkomateriaalia, ovat tärkeitä. Esitetty luonnos, joka pohjaa ajatukselle konetarkisteisista monivalintakokeista, ei ota huomioon monien alojen tarvetta testata hakijoiden kirjallisia taitoja ja kykyä omaksua laajoja kokonaisuuksia.
(4) Ennakkomateriaaleista luopuminen ja konetarkisteisten kysymysten painottaminen voi lisätä maksullisten valmennuskoulutusten käyttöä ja laajentaa niitä uusille aloille. Hankkeessa ei ole tarpeeksi huomioitu tätä riskiä.
(5) Yliopistojen todistusvalintojen pisteytysmalli muuttuu keväällä 2026. Hakijoiden kannalta on kohtuutonta, jos opiskelijavalintoja koskevia uudistuksia tehdään liian usein, liian nopeasti ja liian lyhyillä siirtymäajoilla.
Arto Laitisen mukaan suuri joukko yliopistolaisia siis vaatii, että näin merkittävän siirtymän tulee olla sekä hallittu että perusteltu. “Jakamiselle juuri yhdeksään kokeeseen ei vaikuta olevan minkäänlaisia sisällöllisiä perusteluja; humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä parikymmentä valtakunnallista alakohtaista koetta voisi olla parempi ratkaisu, jota pitäisi selvittää. Uuteen malliin siirtyminen vaatisi kunnollista periaatekeskustelua, ei sitä kannata hosumalla tehdä.”
Koko adressin allekirjoittajineen voi lukea täältä:
Lisätietoja:
Arto Laitinen: [email protected]; 050 318 7018
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1