Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Professori Seppo Laaksonen: Tilastotieteen opetusta ei saa keskittää

Suomalainen Tiedeakatemia

Professori Seppo Laaksonen: Tilastotieteen opetusta ei saa keskittää

Artikkeli.
Julkaistu: 15.02.2016 klo 09:00
Julkaisija: Suomalainen Tiedeakatemia

Tilastotiede on omana tieteenalanaan pieni, mutta sillä on tärkeä rooli, kun sen keinoja käytetään muiden tieteiden kanssa yhdessä. Tilastotiede on tärkeä kumppani esimerkiksi taloustieteelle, väestötieteelle, politiikkatieteille, viestintätieteelle, historialle, lääketieteelle. On oikeastaan vaikea osoittaa, mikä tieteenala ei tarvitse avukseen tilastotiedettä.

Luonteensa vuoksi tilastotieteen opetuksen keskittäminen vain muutamaan yliopistoon tai korkeakouluun ei ole järkevää.

”Tilastotieteen tulee olla ainakin perustasoinen oppiaine kaikissa korkeakouluissa, jotta opiskelijat saavat riittävät tiedot kyetäkseen käyttämään hyväksi tilastollisia menetelmiä ja ymmärtämään, miten tilastot laaditaan, ja mitä riskejä tilastoaineiston käyttöön ja etenkin väärinkäyttöön voi sisältyä” sanoi tilastotieteen emeritusprofessori Seppo Laaksonen, joka käsitteli aihetta Suomalaisen Tiedeakatemian helmikuun teemaillassa.

Käsitys tilastosta emävalettakin järeämpänä harhaanjohtamisen keinona perustuu tilastojen todistusvoimaan.  Helposti kuvitellaan, että tilastoja manipuloidaan tarkoitushakuisesti. Tätäkin varmasti tapahtuu, mutta tällainen kyyninen tarkoituksellinen harhaanjohtaminen on kuitenkin harvinaista.

”Paljon yleisempi syy on yksinkertaisesti taitamattomuus. Jos ei hallita tilastotieteen perusteita, virheitä tulee niin itse tilastotietojen keruussa ja tilastojen laadinnassa kuin niiden tulkitsemisessakin”, Laaksonen totesi.

Tilastotieteellisten metodien hallinta korostuu, sillä tietotekniikka ja informaatioteknologia ovat mullistaneet tiedon saatavuuden. Kun aikaisemmin tieto oli niukkuusvara, sitä on nykyisin tarjolla mittaamattomia määriä. Nykyisin ongelma on, kuinka valikoida oikea tieto kaiken tietomassan seasta. Tilastotieteellä on keinot, joilla tätä työtä voidaan tehdä niin, että luotettava erotetaan epäluotettavasta, oleellinen epäoleellisesta ja vertailukelpoinen vertailukelvottomasta.

Tilastotieteen keinoja olisi tutkimustyössä opeteltava käyttämään riittävän varhaisessa vaiheessa.

”Yleinen ongelma on, että tutkija havahtuu tilastotiedon merkityksestä vasta oman tutkimuksensa loppuvaiheessa, jolloin apua on saatavissa enää hyvin vähän. Kun tutkimus on nykyisin yhä enemmän poikkitieteellistä ryhmätyötä, olisi järkevää liittää tutkimusryhmään myös tilastotieteen edustaja, joka alusta lähtien tuo tutkimukseen mukaan tilastotieteen mahdollisuudet ja keinot”, Laaksonen ehdotti.

Monilla tutkimusaloilla suositaan nykyisin ns. kvalitatiivista metodia. Se tarkoittaa, että tutkittavien kohteiden määrä on suhteellisen suppea, mutta esimerkiksi haastattelujen avulla saadaan autenttista aineistoa tutkimuslähteeksi.

Koska tutkittava ryhmä on suppea, sen edustavuutta on vaikea arvioida. Tilastotieteen keinot liitettynä kvalitatiiviseen tutkimukseen auttavat vastaamaan kysymykseen aineiston edustavuudesta ja vertailtavuudesta.

Sama koskee myös mediaa, jonka keskeistä aineistoa ovat yksilöistä kertovat tarinat. Ongelma on siinä, että nämä tarinat muuttuvat yleispäteviksi, jos niitä ei mitenkään suhteuteta. Näin poikkeamasta pahimmassa tapauksessa tulee normi, kun ei ole kyetty tarkastelemaan, kuinka yleisestä ilmiöstä on kysymys.

Tyypillinen alue, jossa tilastotieteen perustuntemuksella on tärkeä rooli, ovat mielipidetiedustelut, jotka ovat mediassa arkipäivää. Mielipidetiedusteluilla hankitaan monenlaista tietoa. Erityisen suosittuja ovat politiikkaan liittyvät mielipidetiedustelut, kuten puolueiden kannatusmittaukset. Aika ajoin eri tutkimuslaitosten mittaustuloksissa on suuria eroja. Myös erot mielipidemittaustulosten ja varsinaisten vaalitulosten välillä saattavat olla hämmästyttävän suuret.

Sen vuoksi mittauksia julkaisevien tahojen, kuten mediayhtiöiden, olisikin hyvä avata mittauksen tekemiseen liittyvät yksityiskohdat niistä kiinnostuneiden nähtäväksi.

”Mielipidetiedustelun aineiston hankintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä, joiden analysointi on saadun tiedon kannalta avainasemassa. Siihen viitataan myös virhemarginaalilla, joka usein on suurempi kuin lyhyellä aikavälillä tapahtuneet kannatusvaihtelut.  Nykyisin, kun kaikilla medioilla on käytössään omat verkkosivut, mittaukseen liittyvä aineisto on helppo julkaista”, Laaksonen muistutti.

On ymmärrettävää, että media joutuu luonteensa vuoksi yksinkertaistamaan monia asioita. Sen vuoksi sen oman luotettavuuskuvan kannalta olisi järkevää, että halukkailla olisi mahdollisuus tutustua siihen aineistoon, josta toimitus on juttunsa laatinut. Se ei vähennä median arvostusta, pikemminkin kasvattaa sitä.

Lisätietoja aiheesta:
Professori Seppo Laaksonen, puh. 044 2222 759 

Lisätietoja Suomalaisesta Tiedeakatemiasta
Pääsihteeri, professori Pekka Aula, puh. 040 7030 952

Liitetiedostot

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden verkostona. Tiedeakatemialla on yli 700 kotimaista jäsentä. Tiedeakatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Suomalainen Tiedeakatemia jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs