Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi maaliskuussa 2022 B1-ruotsin oppimistuloksia 9. luokan lopussa. Arvioinnissa saatiin samansuuntaisia tuloksia kuin SUKOL ry:n ja Svenska nun syksyllä 2021 teettämässä tutkimuksessa.
Ruotsin kielen opetusta varhennettiin alkamaan 6. luokalta vuonna 2016. Yhtenä perusteena oli opiskelumotivaation parantaminen. SUKOLin ja Svenska nun tutkimuksen ja Karvin arvioinnin perusteella ei vaikuta siltä, että kahden vuosiviikkotunnin siirtäminen 6. luokalle olisi parantanut oppilaiden motivaatiota.
Ruotsin kielen tilannetta pyritään nyt korjaamaan sillä, että 7. luokalle lisätään yksi vuosiviikkotunti syksystä 2023 alkaen. Pelkkä opetuksen määrällinen lisääminen ei kuitenkaan ole taika-avain opiskelumotivaation kohentamiseen. Oppilaiden käsitykset ruotsin kielestä ja sen opiskelusta ovat Karvin arvioinnin mukaan keskimäärin neutraaleja, mutta ruotsin kielen taidon merkityksellisyyttä jatko-opintojen tai työelämään sijoittumisen kannalta ei täysin ymmärretä.
Oma merkityksensä on motivoituneella kieltenopettajalla. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry teetti yhdessä OAJ:n ja Suomen luokanopettajien liitto ry:n kanssa syksyllä 2021 kyselyn, jonka tulosten mukaan alakoulun ruotsin ja englannin opetusta on viime vuosina osoitettu kieltenopettajien sijasta luokanopettajille, joista osalla ei ole lainkaan kielipedagogisia opintoja tai kokemusta kielten opettamisesta: https://www.sukol.fi/liitto/kannanotot/kyselytietoa_kieltenopetuksen_jarjestamisesta.2825.news.
Karvin raportin mukaan on selvitettävä, missä määrin oppilaiden mahdollisuus itse valita toinen perusopetuksessa opiskeltava kieli lisäisi heidän intoaan opiskella ruotsin kieltä. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on nostanut jälleen vaalitavoitteissaan esille velvoitteen yli 30000 asukkaan kunnille tarjota A1-kielenä muuta kuin englantia. SUKOL on esittänyt myös, että englanti voisi olla kaikille A2-kielenä.
Karvin raportissa nostetaan esiin myös päättöarvioinnin läpinäkyvyyttä ja sitä, että saman tuloksen arvioinnissa saaneet oppilaat olivat saaneet eri kouluissa hyvin erilaisia arvosanoja. Tulos on huolestuttava ja antaa aihetta pohtia, missä määrin päättöarvosanojen heikko läpinäkyvyys lisää oppilaiden epätasa-arvoa toiselle asteelle siirryttäessä. Niin 6. luokan lukuvuosiarvioinnin kuin 9. luokan päättöarvioinnin kriteeristö on opettajille hyvin haastava työkalu kaikissa oppiaineissa ja erityisesti kieliaineissa. SUKOL ry on ottanut kantaa molempiin arviointikriteeristöihin: https://www.sukol.fi/liitto/kannanotot/6._luokan_kriteerit.2941.news ja https://www.sukol.fi/liitto/kannanotot/perusopetuksen_oppilaan_oppimisen_ja_osaamisen_arviointi_paattoarvioinnin_kriteeriluonnokset.2714.news.
Olennaista on myös sen varmistaminen, ettei koulupolun alku eriarvoistu asuinpaikkakunnan mukaan. Kuntatason päättäjien tulee mahdollistaa kasvaville kuntalaisilleen oikeus kerryttää itselleen kielitaitopääomaa. Heikkojen talousnäkymien ja korona-ajan taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien talouteen on laadittu menoleikkauslistoja, joissa koulutus on kohteena. Useimmiten juustohöylää käytetään kieliohjelmiin. Laaja-alaisesta kielikoulutuksesta leikkaaminen on myös kilpailuedun leikkaamista.
Karvin raportti:
Härmälä, M., & Marjanen, J. 2023. B1-ruotsin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2022. Julkaisut 10:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Nationella centret för utbildningsutvärdering (Karvi) utvärderade kunskapen i B1-svenska i slutet av årskurs 9 i mars 2022. I undersökningen fick man samma resultat som SUKOL rf. och Svenska nu fick i sin undersökning hösten 2021.
År 2016 tidigarelade man svenskundervisningen så att den börjar på årskurs 6. Ett av argumenten var att förbättra studiemotivationen. Enligt Karvis utvärdering och SUKOL:s och Svenska nus undersökning verkar det som att förflyttningen av 2 årsveckotimmar till årskurs 6 inte har gett önskat resultat.
Nu försöker man att korrigera svenska språkets situation genom att lägga till en årsveckotimme till årskurs 7 från och med hösten 2023. Att lägga till timmar är ändå inte en trollstav för att få elevernas motivation att stiga. Enligt Karvis utvärdering är elevernas uppfattning om det svenska språket och studierna i svenska i genomsnitt neutrala, men de förstår inte riktigt svenskans betydelse för fortsatta studier eller för arbetslivet.
En motiverad lärare har betydelse. Språklärarförbundet i Finland SUKOL gjorde hösten 2021 en förfrågan tillsammans med OAJ och Finlands klasslärare rf och enligt de här resultaten har undervisningen i svenska och engelska på lågklasserna getts till klasslärare i stället för till språklärare. En del av klasslärarna har inga språkpedagogiska studier och har ingen erfarenhet av att undervisa språk: https://www.sukol.fi/liitto/kannanotot/kyselytietoa_kieltenopetuksen_jarjestamisesta.2825.news.
Enligt Karvis rapport behöver man ta reda på hur elevernas möjlighet att själva välja det andra språket de studerar i grundskolan skulle inverka positivt på deras iver att studera svenska. I valmålen har SUKOL igen tagit upp vikten av att kommuner som har mer än 30000 invånare skulle vara tvungna att erbjuda andra språk än engelska som A1-språk. SUKOL föreslår också att engelska kunde vara ett A2-språk för alla elever.
I Karvis rapport lyfter man också fram transparensen i slutbetyget och att elever med samma resultat i utvärderingen hade fått mycket varierande vitsord i skolorna. Resultatet är alarmerande och man behöver fundera på hur genomskinligt slutvitsorden slutligen är och om det leder till ojämlikhet i övergången till andra stadiet. Både kriterierna för 6:e klassens läsårsbedömning och 9:e klassens slutvitsord är ett mycket utmanade verktyg för lärarna i alla ämnen, men speciellt i språken. SUKOL har tagit ställning när det gäller de här bedömningskriterierna: https://www.sukol.fi/liitto/kannanotot/6._luokan_kriteerit.2941.news och https://www.sukol.fi/liitto/kannanotot/perusopetuksen_oppilaan_oppimisen_ja_osaamisen_arviointi_paattoarvioinnin_kriteeriluonnokset.2714.news.
Viktigt är också att försäkra att skolstigens början inte blir ojämlik beroende på vilken ort man bor på. Kommunerna ska kunna ge möjlighet till de unga invånarna att få ett språkkapital. På grund av pandemin och svaga ekonomiska utsikter har kommunerna gjort listor på inbesparingar, där undervisningssektorn är ett av målen. Ofta använder man osthyveln för att skära ner i språkundervisningen. Att skära i en bred språkutbildning är som att skära ner konkurrenskraften.
Karvis rapport:
Härmälä, M., & Marjanen, J. 2023. B1-ruotsin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2022. Julkaisut 10:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 34 yhdistystä, 3500 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1