Kun perheiden kouluvalintoja on tutkittu, kielitarjonta on noussut esiin koulupolkuihin vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi muun A1-kielen kuin englannin tarjonta näyttää painottuvan tietyille alueille. Kaikki saman koulun lapset eivät kuitenkaan valitse tarjolla olevaa harvinaisempaa kieltä, vaan muuta kuin englantia valitsevat todennäköisimmin koulutettujen ja hyvässä taloudellisessa asemassa olevien vanhempien lapset. Kun oppilaat jaetaan koululuokkiin A1-kielen mukaan, eriarvoistavat alueelliset rakenteet heijastuvat koulun arkeen ja edelleen jopa siihen, mihin jatko-opintoihin nuoret sijoittuvat.
Kuinka eriarvoisuuden kasautuminen voitaisiin pysäyttää? Onko pakko ainoa ratkaisu? Pitäisikö valtakunnallisesti päättää, että englantia tarjottaisiin A2-kielenä ja A1-kielen pitäisi olla jokin muu kieli? Entä olisiko lukioihin palautettava pakollinen lyhyen kielen opiskelu?
Tällaisia kysymyksiä kuultiin 31.8.2021 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, johon osallistui 94 kieliasiantuntijaa varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, korkeakouluista ja yliopistoista. Tilaisuus oli Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n järjestämä, ja sen aiheena oli kieltenopetuksen tila ja tulevaisuus.
Kielitaitoon sisältyy vieraiden kielten lisäksi äidinkielen taito, jolle kaikki muu oppiminen pohjautuu. Oman äidinkielen arvostusta täytyisi lisätä varhaiskasvatuksesta asti, olipa äidinkieli suomi, ruotsi tai jokin muu. Myös suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen merkitys korostuu toisen asteen maksuttomuuden ja laajennetun oppivelvollisuuden myötä. Maksuttomuus helpottaa opintojen jatkamista, mutta jos kielitaito ei riitä, opinnot eivät etene.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ohjaavat jättämään kieliopintoja pois lukiossa, koska vaikuttaa siltä, että ainoastaan pitkästä englannista saa pisteitä todistusvalinnassa. Kielitaitoisista suomalaisista alkaa olla jo pulaa, ei ainoastaan suomalaisessa työelämässä vaan myös kansainvälillä areenoilla. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa, että EU-virkoihin on jo vaikea saada suomalaisia hakijoita.
”On valtiolta suoranaista rahan tuhlausta, että kieliä opiskellaan vasta korkeakoulussa, kun niitä olisi voitu opiskella aikaisemmin perusopetuksessa ja toisella asteella. On saatava valloilleen ajatus, että kaikki kielitaito on tärkeää”, SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna tiivistää keskustelua.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 35 yhdistystä, 4000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1