Suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten arvoja ja asenteita osaamisesta ja koulutuksesta. Tutkimukseen osallistuneista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa.
Eriarvoisuus muodostaa esteitä koulupolulle
Taloudelliset esteet voivat kaventaa nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan. Nuorisobarometrin tulokset taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista nuorten koulutusvalintoihin ovat karua luettavaa. Taloudelliset syyt vaikuttavat esimerkiksi nuorten tekemiin opiskelupaikkapäätöksiin tai saavat heidät viivyttämään valmistumistaan. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt ovat vaikeuttaneet erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista: heistä lähes puolet on joutunut karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia.
Usein taloudellinen eriarvoisuus seuraa myös vapaa-ajalle. Vastaajista 40 prosenttia on jättänyt harrastuksen aloittamatta ja kolmannes on joutunut lopettamaan harrastuksen rahan puutteen vuoksi. Niukkuus vaikuttaakin kielteisesti myös nuorten ihmissuhteisiin: peräti neljännes vastaajista oli jättänyt tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi. Nämä tunnusluvut ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2015.
Myös vanhempien koulutustaso vaikuttaa niin nuorten kouluviihtyvyyteen, ylempien tutkintojen saavuttamiseen kuin sosiaaliseen luottamukseen. Vanhempien korkea koulutus lisää koettua oppimista niin koulussa kuin sen ulkopuolella.
Nuoret tarvitsevat ohjausta
Jopa 17 prosenttia nuorista kertoo keskeyttäneensä tutkintoon johtavan koulutuksen jossain vaiheessa. Merkittävin syy keskeyttämiselle on väärä alavalinta. Heikko kouluviihtyvyys ja koulun ulkopuolisten asioiden kuormittavuus vaikuttavat niin ikään keskeyttämiseen.
Valtaosa nuorista kuitenkin jatkaa opiskeluaan, ja keskeyttäminen voidaankin katsoa osaksi itselle sopivan opintopolun löytämistä. Merkittävä huomio on, että kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet pojat kokevat saaneensa vain vähän tietoa koulutusvaihtoehdoista, etenkin viranomaisilta ja ammattilaisilta.
Opintonsa päättäneiden tai keskeyttäneiden hakeutumista uudelleen opintojen pariin voisi edistää perus- ja toisen asteen oppilaitosten jälkiohjausvelvoitteella, joka oikeuttaisi opintonsa päättäneen tai keskeyttäneen oppilaan saamaan opinto-ohjausta oppilaitoksestaan vielä vuoden ajan.
Oppiminen ei rajaudu koulumaailmaan – muualla tapahtuva oppiminen on tärkeää
Nuorisobarometrissa selvitettiin ensimmäistä kertaa nuorten kokemuksia oppimisesta koulun ulkopuolisissa ympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, harrastuksissa ja työelämässä. Vaikka koulun merkitys etenkin opiskelutaitojen vahvistajana on tärkeä, nuoret kokevat oppineensa monia taitoja paljon myös koulun ulkopuolella. Etenkin vaikuttamisen keinoja ja talousosaamista omaksutaan heikosti sekä koulussa että sen ulkopuolella, kun taas yleissivistystä ja sosiaalista vuorovaikutusta opitaan molemmissa. Nuorten kokemus monien keskeisten taitojen oppimisesta koulussa on kuitenkin pudonnut kymmenessä vuodessa.
Merkille pantavaa on, että koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminenkaan ei toteudu tasa-arvoisesti: ilman opiskelupaikkaa ja toisen asteen tutkintoa olevat eivät osallistu vapaa-ajalla tapahtuvaan ohjattuun opiskeluun, kuten järjestöjen tai opistojen tarjoamaan koulutukseen. Oppiminen kasautuu koulutettujen vanhempien lapsille niin koulussa kuin sen ulkopuolella.
Tyytyväisyys elämään ja sosiaalinen luottamus
Nuorten tyytyväisyyttä elämäänsä on seurattu Nuorisobarometrissa 20 vuoden ajan. Tyytyväisyys omaan elämään on ollut suhteellisen vakaata, mutta laskenut jonkin verran etenkin tytöillä. Nuorten sosiaalinen luottamus on niin ikään laskussa, ja heikointa se on työttömillä nuorilla.
Myönteistä on, että koettu yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan on lisääntynyt. Koulutus, hyvä terveys ja ihmissuhteet sekä kestävä taloudellinen tilanne lisäävät nuorten koettua hyvinvointia.
Lisätietoa alueellisesta yhdenvertaisuudesta
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita vuodesta 1994 alkaen. Nuorisobarometri toteutetaan vuosittain Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin vaihtuvilla teemoilla, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Vuosittain samanlaisina toistuvat kysymykset mahdollistavat muutosten seuraamisen ja ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Vuoden 2017 barometrin teemana oli osaaminen ja koulutus.
Koulutuksen tasa-arvon kannalta alueellinen näkökulma on keskeinen. Lisätietoa aihepiiristä tuo syksyllä 2018 valmistuva tutkimus syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutuspoluista ja -asenteista. Nuorisobarometrin lisäotokseen pohjautuva aineisto kerättiin yhtä aikaa nyt käsillä olevan tutkimuksen kanssa,
Julkaisun tiedot
Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017
ISBN (nid.) 978-952-7175-55-2, ISBN (PDF) 978-952-7175-56-9. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 200, Kenttä, Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 129, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 1455-268X (painettu), nro 58, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu), nro 58. 212 s., nid., 28 euroa.
Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta: www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa.
Nuorisobarometri on luettavissa maksutta osoitteessa: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri.
Lisätietoja
Tutkija Sami Myllyniemi
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 715 1721
[email protected]
Tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 846 8624
[email protected]
Erikoistutkija Tomi Kiilakoski
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 504 6432
[email protected]
Pääsihteeri Herttaliisa Tuure
Valtion nuorisoneuvosto
puh. 02 953 30356
[email protected]
Nuorisobarometri 2017
Sisällysluettelo
Johdanto ............................................... 5
Sami Myllyniemi & Tomi Kiilakoski
Tilasto-osio ............................................ 9
Kyselyn toteutus ja taustamuuttujat .... 11
Koulutustaso ............ 12
Asuminen ja muuttaminen ..... 15
Nuorten koulutuspolut ... 21
Oma peruskouluaika .... 21
Koulun vaihtaminen ...... 26
Peruskoulun jälkeen ....... 27
Mistä tietoa peruskoulun jälkeisistä vaihtoehdoista ..... 28
Koulutusvalintoihin liittyvät pelot ......... 32
Kuinka moni tietää, mitä haluaa opiskella ....... 33
Missä iässä päätetään, mitä haluaa opiskella ....... 33
Opiskeluvalintoihin vaikuttavat tekijät ........ 36
Ovatko opiskelijat toivomassaan koulutuksessa ....... 38
Tyytyväisyys nykyiseen koulutukseen ....... 39
Koulutustaso taustatietojen valossa ....... 40
Opintojen keskeyttäminen ja koulupudokkuus ....... 42
Minkä tasoisen koulutuksen nuoret odottavat suorittavansa ..... 49
Toiveammatti ja koulutusta vastaava työ ....... 52
Koulutus ja oppiminen ........ 55
Oppimisen ja osaamisen tavat .............. 55
Näkemykset koulusta ja koulutuksesta .... 57
Oppi koulussa ja sen ulkopuolella ...... 61
Taitojen tärkeys elämässä pärjäämiselle .... 71
Saatu oppi ja sen tärkeys ......... 72
Tutkintojen ulkopuolinen opiskelu ...... 74
Aiemmin hankitun oppimisen tunnustaminen ........ 77
Mitkä asiat vaikuttavat työnsaantiin ........... 79
Taloudellinen tilanne ....... 81
Koululaisten ja opiskelijoiden työssäkäynti ........ 82
Rahanpuute ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ....... 83
Luottamus, osallisuus ja yhteenkuuluvuus ...... 89
Sosiaalinen luottamus ......... 89
Arjen- ja elämänhallinta ........ 91
Järjestövaikuttaminen ....... 94
Yhteenkuuluvuuden tunne ......... 94
Tyytyväisyys elämään ........ 99
Tyytyväisyys ihmissuhteisiin ........ 99
Tyytyväisyyden muutos ......... 101
Viitteet .................................... 105
Lähteet ............................ 109
Tieteelliset artikkelit .. 119
Jonna Pulkkinen & Juhani Rautopuro & Jouni Välijärvi
Kaikki hyvin? Suomalaisnuorten hyvinvointi Nuorisobarometrin ja Pisa-tutkimuksen tulosten valossa... 121
Anna-Maria Tenojoki & Jukka Rantala & Jan Löfström
Koulussa vai koulun ulkopuolella? Nuorten kokemukset yhteiskunnallisen vaikuttamisen oppimisesta ...... 133
Reijo Byman & Tiina Korhonen & Sara Sintonen & Olli Vesterinen & Heikki Kynäslahti
Nuorten käsitykset digitalisaation tärkeydestä ...... 149
Näkökulmia ................ 161
Emmi Pentikäinen & Juuso Luomala & Alvar Euro
Toisen asteen koulutus on monelle liian kallis .......... 163
Pasi Haapakorva & Tiina Ristikari & Tomi Kiilakoski
Toisen asteen opintojen keskeyttämisen taustatekijöitä ...... 167
Elina Pekkarinen
Lastensuojelun tarve kytkeytyy kielteisiin oppimiskokemuksiin ...179
Liitteet ..................... 189
Kirjoittajat ................ 205
Tiivistelmä ............... 207
Sammanfattning ....... 209
Abstract .................. 211
Valtion nuorisoneuvosto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä.
Valtion nuorisoneuvoston lakisääteisinä tehtävinä ovat:
1) käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin;
2) tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi;
3) tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan;
4) antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista;
5) seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.
Keskeisinä välineinä valtion nuorisoneuvostolla ovat nuorten arvoja ja asenteita seuraavat Nuorisobarometri, nuorten hyvinvoinnin indikaattorit sekä muu tietotuotanto.
Valtion nuorisoneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi, tuo nuorten näkökulmaa esiin päätöksenteossa, arvioi nuorisopolitiikan toteutumista valtakunnallisesti, seuraa toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä sekä tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan.
***
Nuorisotutkimusseura ry on tieteellinen seura, joka edistää nuorisotutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti. Nuorisotutkimusverkosto on seuran osana toimiva tutkijayhteisö, joka tuottaa monitieteistä akateemista tutkimusta sekä vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan ja nuorisotyön kehittämiseen. Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjassa julkaistaan niin akateemista kuin soveltavaakin tutkimusta sekä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nuorisotutkimus-lehteä.
Nuorisobarometri_2017_KANSI_060318_P.jpg
Koko: 2,31 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2079x2953Nuorisobarometri_2017_KANSI_060318_P.jpg
Koko: 2,31 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2079x2953© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1