Kymmenet tuhannet nuoret valmistuvat peruskouluista ja lukioista lauantaina 2.6. Heillä on edessään ammatinvalinta ja jatko-opintoihin hakeutuminen.
Suomessa työelämän eriytyminen sukupuolen mukaan eli sukupuolisegregaatio on poikkeuksellisen vahvaa muihin EU-maihin verrattuna. Työelämä jakautuu hyvin selkeästi ns. miesten ja naisten aloihin. Segregaation seurausta on, että vaikka suomalaiset naiset ovat tehneet palkkatyötä jo yli sadan vuoden ajan ja naisia on työelämässä lähes yhtä paljon kuin miehiä, saavat he kuitenkin työstään pienempää palkkaa kuin miehet, sijoittuvat matalapalkkaisille aloille ja miehiä useammin määräaikaisiin työsuhteisiin. Monet miesvaltaiset alat puolestaan ovat hyvin herkkiä talouden suhdannevaihteluille. Miesten hakeutuminen naisvaltaisille ammattialoille nostaisi näiden alojen arvostusta ja sen myötä myös palkkausta. Kouluttautumalla esimerkiksi lähi- tai sairaanhoitajiksi miehet myös turvaisivat työllistymisensä ja toimisivat positiivisina roolimalleina mm. nuoremmille sukupolville.
Jotta eri ammattialojen sukupuolijakaumien vinoutumia voitaisiin korjata, on koulutusalavalinnoista purettava sukupuolierojen vaikutus. Opinto-ohjaajat yhdessä lapsen vanhempien kanssa ovat tässä tärkeässä roolissa. Opetus ja oppilaanohjaus eivät saa vahvistaa sukupuolittain kohdistuvia ennakko-odotuksia eivätkä määritellä ennalta oppilaan oppimisvalmiuksia sukupuolen perusteella. Sukupuolistereotypiat eriarvoistavat ja kaventavat yksilön mahdollisuuksia, kykyjä ja kiinnostuksen kohteita. Sukupuolistereotypioiden ja opetussuunnitelman näennäisen sukupuolineutraaliuden tilalle tulee omaksua sukupuolisensitiivinen ote, jonka avulla voidaan paremmin tunnistaa jokaisen nuoren erityislaatu ja kannustaa mielekkäisiin jatko-opintoihin.
Lisäksi tulee vahvistaa opettajien pedagogisia taitoja, jotta he eivät tiedostamattaankaan vahvistaisi vallitsevia käsityksiä siitä, mitä tyttö osaa ja saa tehdä tai mikä on soveliasta pojalle. Oppilaanohjauksen ohella myös oppisisällöissä ja opetustilanteissa voidaan kannustaa nuoria epätavanomaisille opintopoluille. Oppilaanohjaus ja ammatinvalintatilanne on otettava erittäin vakavasti nuorten, ja erityisesti poikien, syrjäytymisen estämiseksi.
Naisjärjestöjen Keskusliitto onnittelee kaikkia oppilaitoksista valmistuvia nuoria ja kannustaa heitä hakeutumaan sellaisille koulutus- ja ammattialoille, jotka parhaiten vastaavat heidän omia kiinnostuksenkohteitaan ja taipumuksiaan. Sukupuolen ei tule olla este eikä rajoite matkalla kohti omaa unelmaa.
Lisätietoja:
Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Leena Ruusuvuori 09 494 217
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasaarvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi ja on kansainvälisesti aktiivinen toimija. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 61 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1