SUKOLin lukiokysely vahvisti, että valinnaiskielten opiskelu on vähentynyt entisestään. Todistusvalinnan uusilta kriteereiltä odotetaan paljon. Samalla kuitenkin nostaa päätään huoli yliopistojen tulevasta valintakoeuudistuksesta, joka näyttää edelleen heikentävän kielten tilannetta.
SUKOLin lukiokyselyssä opettajia pyydettiin arvioimaan, opetetaanko heidän omassa lukiossaan kieliä enemmän, vähemmän vai yhtä paljon kuin ennen. Toisena teemana kyselyssä oli todistusvalinnan vaikutukset kielten opiskelemiseen.
Kielten ryhmät ja vertailua vuoden 2019 kyselyyn
Lyhyiden valinnaiskielten ryhmiä on vähemmän kuin ennen lähes puolessa vastaajien lukioista (46,3 %). Hieman yli kolmannes (36 %) vastasi, että lyhyiden kielten ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. Pienessä määrässä lukioita (3,4 %) ryhmiä on enemmän kuin ennen; sama määrä vastasi, että lyhyitä kieliä ei opeteta ollenkaan.
Pitkien A-kielten tilanne on pysynyt ennallaan. 40,5 % vastanneista sanoi, että heidän lukioissaan muiden pitkien kielten kuin englannin ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. 17 %:n lukioissa pitkien kielten ryhmiä on vähemmän ja 3 %:n lukioissa enemmän kuin ennen. Melkein kolmannes (28,5 %) vastasi, että heidän lukioissaan ei opeteta muita pitkiä kieliä kuin englantia.
SUKOLin aiemmassa lukiokyselyssä syksyltä 2019 vastaajat kertoivat, että heidän lukioissaan pitkien A-kielten opiskelijaryhmät olivat pienentyneet. Osassa lukioista ei opetettu enää A-kieliä, koska valintoja oli vain muutama. A-kielen opiskelijat ohjattiin tällöin lyhyiden kielten ryhmiin. Toisaalta samassa vuoden 2019 lukiokyselyssä vastaajista lähes 30 % kertoi, että oppilaitoksessa ei ole lyhyiden kielten ryhmiä. Niissä oppilaitoksissa, joissa ryhmiä oli, ryhmät olivat usein pienempiä kuin vuotta aikaisemmin.
Opiskelumahdollisuudet vaihtelevat
Lukiokyselyn vastaajilta kysyttiin, ohjataanko opiskelijat suorittamaan opintoja muualla, jos oppilaitoksessa ei synny kielten ryhmiä. Lähes puolet vastasi, että opiskelijoita voidaan ohjata verkko- tai etäopetukseen. Vähemmän mainintoja saivat kaupungin muut lukiot, vapaa sivistystyö ja täysin itsenäinen opiskelu.
Lukiot ovat hyvin epätasa-arvoisia keskenään, ja rehtoreilla ja opetuksen järjestäjillä on paljon valtaa. Joissakin lukioissa kielten ryhmiin satsataan ja niitä perustetaan pienemmälläkin opiskelijamäärällä. Toisaalla taas kursseja puolitetaan esimerkiksi tämän vastauksen mallin mukaan:
Jos opiskelijoita on ns. liian vähän, annetaan opetusta 60 %, eli 40 % itsenäistä työskentelyä ja opiskelua. Opiskelija saa kuitenkin koko opintojakson pistemäärän, opettaja 60 % palkasta.
Todistusvalinnan ja valintakoeuudistuksen vaikutukset
Yliopistojen todistusvalinnan uudet pistemallit otetaan käyttöön 2026. Uusien pistemallien toivotaan lisäävän ja monipuolistavan erityisesti lyhyiden kielten opiskelua. Monet opettajat kantavat kuitenkin huolta toisesta kotimaisesta kielestä:
De flesta studerar A-finska, men fortfarande lönar det sig att skriva medellång finska för t.ex. tvåspråkiga studerande eftersom ett L ger mera poäng än ett E i A-finska.
Ei vaikuta ainakaan positiivisesti. Edelleenkin lyhyestä matikasta saa moneen opiskelusuuntaan enemmän pisteitä kuin esim. B-ruotsista.
SUKOLissa on seurattu huolestuneena suunnitelmia yliopistojen tulevasta valintakoeuudistuksesta, joka astuu voimaan 2025 ja joka näyttää edelleen heikentävän kielten tilannetta. Muiden oppiaineiden valintakokeissa, joissa hakija voi hakea useaan hakukohteeseen, on vain 0–3 niin sanottua eriytyvää osiota, joten niissä hakija voi hakea useampaan oppiaineeseen tai hakukohteeseen, vaikka koeaika on rajallinen (3 tuntia). Kielissä näitä eriytyviä koeosioita on jopa 13, koska kielitaidon lähtötaso täytyy voida varmistaa. Mikäli kielten kokeet eivät saa lisäaikaa, hakija pystyy käytännössä hakemaan vain yhteen kieleen kerrallaan – ei useaan kohteeseen yhtä aikaa, vaikka se on kuitenkin ollut valintakoeuudistuksen keskeinen tavoite. SUKOLin kanta on, että koska kielissä eriytyviä koeosioita tarvitaan perustellusta syystä enemmän kuin muilla tieteenaloilla, tämä tulee ottaa huomioon ajallisestikin koejärjestelyissä.
Ketkä kyselyyn vastasivat
Kysely lähetettiin marraskuussa 2023 SUKOLin jäsenrekisterin kautta niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet opettavansa lukiossa. Vastauksia saatiin 205, eli vastausprosentti on hieman alle 13. Vastaajista 54,6 % työskentelee kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän lukiossa alle 50 000 asukkaan kunnassa. 28,8 % työskentelee kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän lukiossa yli 50 000 asukkaan kunnassa. 13,2 % työskentelee säätiön, yhdistyksen tai yliopiston ylläpitämässä lukiossa yli 50 000 asukkaan kunnassa.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 34 yhdistystä, 3200 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1