Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Monipuolista tietoa kerääjäkasvien viljelystä ja käytöstä pellonpiennarpäivässä 23.9.

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Monipuolista tietoa kerääjäkasvien viljelystä ja käytöstä pellonpiennarpäivässä 23.9.

Tiedote.
Julkaistu: 19.09.2016 klo 11:27
Julkaisija: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Kaikille avoin Kerääjäkasvit keräävät ja tuottavat -pellonpiennarpäivä järjestetään Mustialassa (Mustialantie 105, Tammela) 23.9.2016 klo 9.00–12.00. Kahvitarjoilu alkaa klo 8.30.

Sadonkorjuun jälkeen pelto jää yleensä ilman kasvipeitettä, jolloin ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa. Kerääjäkasvit kasvavat varsinaisen satokasvin korjuun jälkeen. Ne peittävät maata ja ottavat ravinteita talteen estäen niiden huuhtoutumista. Kasvaessaan kerääjäkasvit tuottavat vihermassaa, joka voidaan hyödyntää esimerkiksi rehuna tai biokaasun raaka-aineena. Pellonpiennarpäivän järjestää Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke, jonka päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu.

Kerääjäkasvivaihtoehtoja on monia

Sadonkorjuun jälkeinen ravinteita keräävä kasvipeite voidaan perustaa joko kylvämällä se pääsatokasvin kanssa samanaikaisesti keväällä tai vaihtoehtoisesti satokasvin korjuun jälkeen alkusyksystä. Aluskasvi ei saisi kilpailla satokasvin kanssa, vaan sen kasvun tulisi olla voimakkainta vasta pääsatokasvin korjuun jälkeen. Tällä on vaikutusta sekä viljelyn kannattavuuteen että ravinteiden tehokkaaseen keräämiseen.

Kerääjäkasveja voidaan käyttää mm. pienentämään ravinteiden huuhtoutumista, monipuolistamaan viljelyä ja vähentämään ostolannoitteiden tarvetta. Kasvivaihtoehtoja on lukuisia ja käytettävä kasvi kannattaa valita tilan tavoitteiden mukaan. Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla on kerääjäkasvien koeruutuja, joilla on viljelty erilaisia kerääjäkasvivaihtoehtoja. Näihin pääsee asiantuntijoiden opastuksella tutustumaan pellonpiennarpäivässä.

Rehua ja biokaasua kerääjäkasveista

Kerääjäkasvien hyödyntäminen syyslaidunnuksessa voi olla ratkaisu monivuotisten laidunnurmien ehtymiseen syksyllä. Laiduneläimet syövät mielellään nuorta, lehtevää kasvustoa, jota hyvin kasvanut kerääjäkasvusto parhaimillaan tarjoaa.

Yksi keino hyödyntää kerääjäkasvien tuottamaa biomassaa on korjata se säilörehuksi. Säilörehun korjuu voidaan tehdä normaalilla nurmen korjuukalustolla. Rehun ruokinnallinen arvo ja käyttö riippuvat pitkälti siitä, mikä on kerääjäkasvien vihermassan ja sängestä tulevan oljen osuus rehussa. Mitä paremmin kerääjäkasvit ovat kasvaneet, sitä suurempi on niiden osuus ja sitä ravinteikkaampaa rehua saadaan.

Vaihtoehtoisesti kerääjäkasveista tehtyä säilörehua voidaan käyttää raaka-aineena biokaasun tuotannossa. Oljen osuus kerääjäkasvien vihermassan seassa vaikuttaa myös säilörehusta saatavan biokaasuenergian määrään. Biokaasutuotanto mahdollistaa kerääjäkasvien ravinteiden kierrätyksen takaisin peltoon, kun mädätysjäännös hyödynnetään lannoite- ja maanparannuskäytössä.  

Pellonpiennarpäivässä on mahdollisuus päästä näkemään kerääjäkasvikasvuston koneellista rehunkorjuuta ja lampaiden laidunnusta kerääjäkasvikasvustossa. Tutustumiskohteena on myös pilot-biokaasureaktori, jonka raaka-aineena tullaan käyttämään kerääjäkasveista tehtyä säilörehua yhdessä lannan kanssa.

Laaja-alainen asiantuntijajoukko paikalla

Pellonpiennarpäivän jokaisessa havaintokohteessa on asiantuntijoita keskustelemassa kerääjäkasveista ja niiden hyödyntämisestä. Asiantuntijoita on paikalla HAMKista, Lukesta, Borealilta, Pelto-Patureilta ja Hämeen Ely-keskuksesta. Tilaisuus on vapaamuotoinen ja tavoitteena on monipuolinen, avoin keskustelu ja kokemusten vaihto.

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen eli Ravinneresurssin tavoitteena on tehostaa ravinteiden kierrätystä ja resurssitehokasta käyttöä maataloudessa sekä pienentää vesiin päätyvää ravinnekuormaa.

Hankkeen päätoteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu, ja hankekumppanit ovat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Etelä-Suomen Salaojakeskus. Hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman kautta ympäristöministeriö osallistuu hankkeen rahoitukseen.

Lisätietoja hankkeesta ja tarkempi koulutuspäivän ohjelma: www.hamk.fi/ravinneresurssi > Ajankohtaista.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Kerääjäkasvit keräävät ja tuottavat -pellonpiennarpäivään!

Lisätietoja:

Katariina Manni, projektipäällikkö, lehtori, HAMK, katariina.manni@hamk.fi, p. 040 353 1149

Maritta Kymäläinen, yliopettaja, HAMK, maritta.kymalainen@hamk.fi, p. 0400 909 564

Hannu Känkänen, tutkija, Luke, hannu.kankanen@luke.fi, p. 029 532 6292

Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. tiedotus@hamk.fi, p. (03) 6461 (vaihde)

www.hamk.fi

HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.

www.fuas.fi

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs