"Jos totuus kuitenkin yhtäkkiä löydettäisiin, olisi se äärimmäisen epämiellyttävä yllätys", kirjoitti venäläinen filosofi Lev Šestov (1866–1938). Totuus nimittäin pysäyttäisi ihmisen osaansa koskevan kyselyn siihen paikkaan.
Vaikka kirjallisuusjättiläiset Tolstoi ja Nietzsche tuntuvat ensi alkuun toisilleen kaukaisilta, vierassieluisilta, kumpikin heistä uskoi uskonnon, että Jumala on yhtä kuin hyvä. Vakaumus tämän väitteen totuudesta ajoi heidät Šestovin mukaan syvimpiin ajatuksiinsa ja voittamattomimpiin umpikujiinsa. Hänen mukaansa ihmiselämää ei voi pelkistää mihinkään yksittäiseen päämäärään, ei sen enempää totuuteen, ristiriidattomuuteen kuin hyväänkään.
Tolstoin ja Nietzschen käsitys hyvästä kertoo siitä, mikä ihmiselämästä jää huomaamatta, kun se yritetään suunnata pelkkään hyvän tavoitteluun. Muun muassa tällä teoksellaan Šestov vaikutti syvällisesti muun muassa Georges Bataillen, Albert Camus'n ja Isaiah Berlinin ajatteluun. Häntä onkin luonnehdittu Venäjän vastaukseksi Kierkegaardille ja Nietzschelle.
Lev Šestov
Tolstoin ja Nietzschen käsitys hyvästä
(Dobro v utšenii gr. Tolstogo i F. Nietzsche, 1900)
Suom. Mari Miettinen
201 sivua
ISBN 978-952-7189-45-0
Sähkökirjan ISBN 978-952-7189-46-7
Hinta 32 €, niin & näin -lehden kestotilaajille –25 %
netn.fi/kirjat/tolstoin-ja-nietzschen-käsitys-hyvästä
arvostelukappaleet yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi ([email protected])
niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt laajan yleisön tiede- ja kulttuurilehti, jota julkaisee Eurooppalaisen filosofian seura ry. Yhdistys julkaisee myös niin & näin -kirjasarjaa ja pitää yllä filosofian verkkoportaalia Filosofia.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1