Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n yhtenä kuntavaalitavoitteena on, että A1-kielenä tarjotaan muitakin kieliä kuin englantia niissä kunnissa, joissa on yli 30000 asukasta.
Vuoteen 1998 saakka yli 30000 asukkaan kuntien oli tarjottava pitkänä kielenä viittä eri kieltä: englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja toista kotimaista. Kielitaitoa pidettiin pääomana, josta oli monenlaista hyötyä: se auttoi kartuttamaan lisäkokemusta ja luomaan verkostoja ulkomaan vaihdoissa; sen avulla osoitettiin pätevyyttä työnhaussa; se toimi apuna muiden kulttuurien ymmärtämisessä ja toi virikkeitä ikääntyville aivoille.
Tämän jälkeen suunta on ollut kielitaidon arvostuksen osalta yhtä alamäkeä, vaikka julkisesta puheesta voisi saada toisen vaikutelman. Alamäki näkyy jo kielitaidottomuudesta johtuvina rekrytointivaikeuksina eri toimialoilla.
EU tukee kielten oppimista, koska samalla se voi edistää eurooppalaisten opiskelu- ja työmahdollisuuksia ulkomailla, lisätä kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja tukea Euroopan maiden välistä kaupankäyntiä. Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä, ja Brexitin myötä Irlanti on unionin ainut maa, jossa pääkieli on englanti. EU:n todellisten valtakielten taitamisen merkitystä tulisi korostaa yhteiskunnallisellakin tasolla.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry katsoo, että kuntatason päättäjien tulee mahdollistaa kasvaville kuntalaisilleen oikeus kerryttää itselleen kielitaitopääomaa. Tähän päästään monipuolistamalla A1-kielitarjontaa yli 30000 asukkaan kunnissa.
Finlands språklärarförbund har som ett mål i kommunalvalet att man som A1-språk ska erbjuda andra språk än engelska och finska i kommuner med mer än 30000 invånare.
Fram till år 1998 var kommuner med över 30000 invånare tvungna att erbjuda fem olika språk som långt språk: engelska, tyska, franska, ryska och det andra inhemska. Språkkunskaper ansågs vara ett kapital, som man hade stor nytta av: man fick mer erfarenhet och kunde skapa nätverk i utbyte utomlands, vilket i sin tur visade på kompetens när man sökte arbete och man förstod lättare andra kulturer och det gav stimuli till åldrande hjärnor.
Efter det här har uppskattningen av språkkunskaper minskat drastiskt, fastän man i offentliga tal kunde få en annan bild. Den här nedgången och bristen på språkkunskaper syns redan i rekryteringssvårigheter i olika branscher.
EU stöder språkinlärning eftersom det kan främja européernas studie- och arbetsmöjligheter utomlands, öka förståelsen mellan olika kulturer och stöda handeln mellan EU-länderna. I EU finns 24 offentliga språk och i och med Brexit är Irland det enda land där huvudspråket är engelska. Betydelsen av EU:s verkliga maktspråk borde också betonas på en samhällelig nivå.
Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf anser att beslutsfattarna i kommunerna ska möjliggöra att de unga kommuninvånarna kan samla på sig ett språkkapital. Det kan man om man gör utbudet av A1-språk mångsidigare i kommuner med mer än 30000 invånare.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 35 yhdistystä, 4000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1