Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tekniikka, tieto ja taito on valittu Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
TEKSTI ELISA KRAATARI KUVA TEEMU HEIKKILÄ
Lusikan kilahtelu jäätelökupissa, jonka röpelöinen pinta tuntuu sormenpäissä kotoisalta. Ohutta lasia alkuperäispakkauksessaan – häälahja, jota ei koskaan raatsittu ottaa käyttöön. Lasiin liittyviä muistoja löytyy lukuisista suomalaisista kodeista. Lasiharrastajat tunnistavat muodoista ja kuvioista esineiden alkulähteet. Iittala, Nuutajärvi-Notsjö, Muurla ja niin edelleen.
Lasinvalmistuksella on Suomessa vuosisatojen perinteet, ja sen korkean tason käsityötaito on säilynyt teollisen tuotannon ohessa. Siihen ovat vaikuttaneet oppilaitosten aktiivisuus sekä suuren yleisön osoittama arvostus.
Lasinpuhallus lisättiin Suomen Unescon sopimuksen mukaiseen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017. Lasialan käsityötaidon suojelutarve tunnistetaan myös muualla. Ranskan aloitteesta laadittiin yhteishakemus käsin valmistetun lasin lisäämiseksi Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Muina hakijoina ovat Suomen lisäksi Saksa, Tšekki, Unkari ja Espanja.
Hakemus hyväksyttiin 4.–9.12. pidetyssä aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen hallitusten välisen komitean kokouksessa Botswanassa. Lasiin liittyvän tiedon, tekniikan ja taidon lisääminen elävän perinnön luetteloon on tärkeä saavutus lasialan kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Samalla se on Suomelle neljäs kansainväliselle listalle hyväksytty elävän perinnön muoto. Aiemmin listalle on hyväksytty suomalainen saunomisperinne, kaustislainen viulunsoitto ja yhteishakemuksella pohjoismainen limisaumaveneperinne.
Luetteloon nouseminen vahvistaa tietoisuutta lasin käsityötaidosta ja tähdentää sen merkitystä osana elävää kulttuuriperintöämme. Suomi ratifioi Unescon sopimuksen aineettoman, elävän kulttuuriperinnön suojelemiseksi vuonna 2013, ja se velvoittaa vaalimaan monipuolisesti elävän perintömme lukuisia eri ilmenemismuotoja.
Suojelulla varmistetaan kulttuuriperinnön elävyys
Aineeton, elävä kulttuuriperintö tarkoittaa monia asioita. Elävään perintöön liittyvät monet esineet, instrumentit, tarvikkeet ja materiaalit, mutta ytimessä ovat ennen kaikkea tekeminen, valmistaminen, osaaminen. Elävää perintöä ovat suullinen ja esittävä perinne kuten tanssit, soitto ja laulu, kulttuuriset tavat, rituaalit tai juhlamenot, luontoa ja maailmankaikkeutta tai terveyttä koskevat tiedot ja käytännöt – sekä tietysti eri käsityötaidot.
Unescon sopimuksen tavoitteena on tukea yhteisöjen elävän perinnön tuntemusta ja arvostusta sekä tietysti suojella ja pitää perinteet elävinä, vaikka ne jatkuvuuden myötä myös muokkaantuvat.
Museoviraston johtama LIVIND-hanke kutsui syksyllä 2021 koolle Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Puolan elävän perinnön asiantuntijoita mukaan yhteistyöhön, jonka avulla kytkennät elävän perinnön ja kestävän kehityksen välillä tehdään arkipäivän työn tasolla ymmärrettäväksi. Kestävää kehitystä pohditaan ekologisuuden, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kannalta.
Käsityötaitojen välittäminen uusille osaajapolville on tärkeää kulttuurisen kestävyyden kannalta. Lasinvalmistus on voimakkaasti sidoksissa paikallisyhteisöihin, kuten Suomessa juuri Iittalaan tai Riihimäelle. Oppilaitoksilla on erittäin tärkeä rooli taidon säilyttämisessä, kehittämisessä ja osaamisen levittämisessä.
Perinteisten tietojen ja taitojen välittyminen uudelle polvelle edellyttää myös taloudellista kestävyyttä. Kuluttajien tulee ymmärtää, missä ja miten lasiesineitä valmistetaan – ja miksi niitä kannattaa arvostaa.
Hämeen ammattikorkeakoulu
Ainoa ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa opetusohjelman lasimuotoiluun ja tukee siten kotimaisen lasiosaamisen jatkuvuutta.
Iittalan lasitehdas
Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin käyttö- ja taidelasia valmistava tehdas, joka työllistää Iittalan kylässä noin 170 henkilöä.
Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
Valtakunnallinen taideteollisuusalan oppilaitos, jossa voi opiskella artesaaniksi lasinpuhalluksen, sisustuslasin sekä korusuunnittelun ja -valmistuksen aloilla.
Suomen Lasimuseo
Riihimäellä sijaitseva museo kerää tietoa lasinpuhalluksen historiasta ja nykypäivästä. Museo myös elvyttää perinteisiä käsityötaitoja esimerkiksi järjestämällä työpajoja.
Artikkeli julkaistiin Content Housen tuottamassa kaupallisessa Koulutus-julkaisussa, joka jaeltiin Helsingin Sanomien yhteydessä 15.12.2023.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1