Jokaisella oppijalla tulee olla oikeus opiskella kieliä asuinpaikastaan riippumatta. Yhdenvertaisuus turvataan sillä, että yli 30000 asukkaan kunnissa koulutuksen järjestäjät velvoitetaan tarjoamaan useampaa A1-kieltä ja A2-kielen opetusta. A2-kielen opetus tulee aloittaa 3. luokalta. Oppilailla tulee olla aito mahdollisuus valita A1-, A2- ja B-kieliä. Kieltenopiskelun jatkumo tulee turvata. A2-kielen opetuksen toteuttamiseen tulisi olla korvamerkittyä valtionrahoitusta.
Korkeakoulujen todistusvalinnan pisteityksellä on suora vaikutus siihen, mitä aineita opiskellaan lukiossa ja kirjoitetaan ylioppilastutkinnossa. Koska monipuolinen kielitaito on tärkeä työelämätaito, sen arvostuksen täytyy näkyä todistusvalinnan pisteityksessä.
Ylioppilastutkinnon kehittämiselle tulee varata riittävä rahoitus. Suullisen kielitaidon koe tulee saattaa osaksi ylioppilastutkintoa. Ylioppilastutkinnon kielikokeiden arvosanojen tulisi kertoa siitä, millaista osaamista kokelailla on. Taitotasoon linkitetyt yo-arvosanat antaisivat arvokasta tietoa siitä, millaista kielitaitoa lukiossa todellisuudessa on mahdollista hankkia.
Ammatillisen toisen asteen kieliopintojen laajuutta on tarkasteltava kriittisesti, koska ammatillisen koulutuksen suorittaneiden todellinen jatko-opintokelpoisuus on vaarassa. Kielitaito edistää työelämään kiinnittymistä.
Opettajankoulutusta on uudistettava. Opettajien muunto- ja täydennyskoulutusta tulee järjestää saavutettavasti, suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Pätevien kieltenopettajien riittävyys tulee turvata.
Opettajalla tulee jatkossakin olla pedagoginen vapaus päättää, millaisia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja hän käyttää. Lisäksi opettajalle tulee taata aikaa ja muita resursseja oman opetuksensa kehittämiseen.
Suomelta puuttuu kansainvälinen kielistrategia. Tarvitaan tutkimustietoa ja toimenpiteitä, joilla turvataan monipuolisen kieltenopiskelun jatkumo. Hyvällä kielitaidolla ja monipuolisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja pidempiä työuria. Työelämä tarvitsee kielitaitoista työvoimaa ja muun muassa EU kielitaitoisia virkamiehiä. Laadukas kieltenopetus edellyttää riittävää rahoitusta.
Varje elev bör ha rätt att studera språk oberoende av boningsort. Jämlikheten tryggas genom att utbildningsarrangörerna i kommuner med fler än 30 000 invånare förpliktas att erbjuda undervisning i flera A1-språk och några A2-språk. Undervisningen av A2-språket bör tidigareläggas till årskurs 3. Eleverna bör också ha en genuin möjlighet att välja A1-, A2- och B-språk. Språkstudiernas kontinuitet bör tryggas. Förverkligandet av undervisningen i A2-språk borde ha en öronmärkt statsfinansiering.
Universitetens och högskolornas antagningskriterier har en direkt inverkan på vilka ämnen som studerande läser och skriver i studentexamen. Eftersom en mångsidig språkkunskap är en viktig del i arbetslivet, ska den uppskattas i poängsättningen vid intagningen till fortsatta studier.
Reservera tillräckligt med finansiering till utvecklingen av studentexamen. Gör provet i muntlig språkfärdighet till en del av studentexamen. Vitsorden i språkproven i studentexamen borde berätta vilken nivå av språkkunskap kandidaten har. Vitsorden i studentexamen som stämmer överens med färdighetsnivåerna skulle ge värdefull information om nivån man i verkligheten kan nå i språk i gymnasiet.
Det behövs en kritisk granskning av bredden av språkstudier inom andra stadiets yrkesutbildning. Den faktiska behörigheten för påbyggnadsstudier för personer med yrkesutbildning är hotad. Språkkunskap främjar en förankring i arbetslivet.
Utbildningen av lärare ska reformeras. Lärarnas fortbildning ska vara tillgänglig och bör ordnas effektivare och mer planmässigt än för närvarande. Man måste se till att det finns tillräckligt med behöriga språklärare.
Läraren bör också i fortsättningen ha pedagogisk frihet att avgöra vilka slags undervisningsmetoder och läromedel hen använder. Läraren ska också garanteras tillräckligt med tid och resurser för att utveckla sin undervisning.
Finland saknar en internationell språkstrategi. Det behövs forskning och åtgärder för att säkra en kontinuitet i språkstudierna. Med god språkskunskap och mångsidig utbildning främjas sysselsättning och längre arbetslivskarriärer. Det behövs språkkunnig arbetskraft på arbetsmarknaden och bland annat EU-tjänstemän som behärskar språk. En högklassig språkundervisning kräver tillräcklig finansiering.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 34 yhdistystä, 3500 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1