Media- ja viestintäala muuttuu nopeasti. Toimialan asiantuntijaryhmän mukaan työelämän tarpeisiin voidaan vastata parantamalla jatkuvan oppimisen edellytyksiä sekä kehittämällä alan koulutusta.

Teknologioiden kehittyminen sekä muutokset median käyttötavoissa ja yhteiskunnassa vaikuttavat siihen, että media- ja viestintäala on jatkuvassa murroksessa. Alalle kouluttautuvilta ja alalla työskenteleviltä odotetaan perinteisempien taitojen lisäksi myös paljon uudenlaista osaamista. Tämä asettaa paineita esimerkiksi koulutuksen järjestäjille, joiden on uudistettava opetusta tiuhaan niin, että se vastaa työelämän tarpeisiin.

Toimialan asiantuntijoista koostuva ryhmä arvioi nyt tuoreessa Media- ja viestintäalan osaamistarpeet -julkaisussa, millaisia tietoja ja taitoja toimialalla tarvitaan seuraavan 5–10 vuoden aikana. Työryhmä antaa myös kolme kehittämisehdotusta tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen varmistamiseksi.

Ennakointityön tuloksilla pyritään vastaamaan opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien sekä media- ja viestintäalan yritysten tiedontarpeisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien ja tutkintorakenteiden kehittämisessä.

Työtehtävät monipuolistuvat

Työryhmä ennakoi, että media- ja viestintäalan työtehtävien kirjo kasvaa ja monipuolistuu. Alalla työskenteleviltä vaaditaan syvällistä ja monialaista osaamista.

Tulevaisuudessa tarvitaan substanssiosaamisen ohella yhä vahvempaa geneeristä sekä liiketaloudellista ja toimintaympäristöön liittyvää osaamista. Substanssiosaamiseksi katsotaan alaan liittyvä ydinosaaminen, johon kuuluvat muun muassa viestinnän eri muotojen, tyylien ja kanavien hallinta sekä kielelliset ja tarinankerronnalliset taidot.

Vahvan substanssiosaamisen nähdään lujittavan media- ja viestintäsisältöjen sekä alan toimintatapojen vastuullisuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Erityisen tähdellisiksi ennakoidaan alalla työskentelevien sosiaaliset ja psykologiset taidot, eettisyys sekä teknologioiden kehitykseen liittyvät osaamiset. Tällaisia ovat esimerkiksi datan hyödyntämiseen sekä virtuaaliympäristöjen ja algoritmien ymmärrykseen liittyvä osaaminen. Lisäksi asiakasymmärryksen, käyttäjälähtöisyyden ja eri viestintäformaattien visuaalisuuden arvellaan kasvattavan merkitystään.

Sen sijaan joidenkin yksittäisten tekniikoiden opettelun tarve pienenee. Työryhmä myös arvioi, että osa nykyisistä työtehtävistä voidaan jatkossa korvata tekoälyllä.

Sisällöissä erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden kykyyn sitouttaa yleisöjä, kun perinteisen ammattimaisen median rinnalle syntyvät uuden median muodot muuttavat median käyttöä ja yritysten ansaintalogiikkaa.

Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua lisättävä

Työryhmän mukaan osaamistarpeisiin vastaamiseksi vaaditaan sekä jatkuvan oppimisen tukemista että koulu­tuksen kehittämistä. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi työryhmä ehdottaa uuden jatkuvan oppimisen ohjausmallin luomista, alan toimijoiden kumppanuuksien ja yhteistyön vahvistamista sekä toimijoiden muutosvalmiuden varmistamista.

Jatkuvan oppimisen edellytysten turvaamiseksi olisi kehitettävä rahoitusmalli, jolla tuettaisiin yksilöllisiä oppimispolkuja ja joka vastaisi nykyistä joustavammin ja ketterämmin muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Rahoitusmallissa huomioitaisiin sekä yksilöiden, työnantajien että koulutuksen tarjoajien tarpeet.

Täydennyskoulutustarjontaa tulisi olla tarjolla riittävästi. Asenneilmapiiriä olisi pyrittävä muuttamaan niin, että liian tutkintokeskeisen ajattelun asemesta koulutustarjontaa suunniteltaisiin enemmän yksilö- ja tarvelähtöisesti.

Oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä lisäämällä työelämän osaamistarpeita voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin ja koulutuksen tar­velähtöisyys toteutuisi.

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet -julkaisu

• Media- ja viestintäalalla tarkoitetaan raportissa mediata­loja, viestintätoimistoja, organisaatioiden viestintäyksiköitä sekä mainonta- ja markkinointi­palveluita tuottavia organisaatioita.
• Julkaisu keskittyy media- ja viestintäalan osaamistarpeita ennakoineen ryhmän tuottamiin tuloksiin. Tulokset eivät ole Opetushallituksen kannanotto vaan ryhmän työskentelyn tulos.
• Ennakointityöhön on osallistunut laaja joukko toimialan asiantuntijoita. Edustettuina ovat olleet muun muassa säätiöt, mediatalot, yritykset, ammattiliitot, järjestöt, julkisyhteisöt, tutkimuslaitokset, virastot sekä alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset.
• Ennakointihanke perustuu osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ennakointisuunnitelmaan. OEF on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin. Prosessin toteutti asiantuntijayhteisö KPMG Oy Ab.­­

Lisätietoa:

Petra Packalen
opetusneuvos, Opetushallitus
[email protected]
+358 29 533 1162

Tutustu julkaisuun:
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/media-ja-viestintaalan-osaamistarpeet

....

Sakkunniggrupp föreslår: För att säkerställa att det finns kunnande inom medie- och kommunikationsbranschen behöver man stödja kontinuerligt lärande och utveckla utbildningen

Medie- och kommunikationsbranschen förändras snabbt. Enligt en sakkunniggrupp inom området är det möjligt att svara mot arbetslivets behov genom att förbättra förutsättningarna för kontinuerligt lärande och utveckla utbildningen inom branschen.

Teknologins utveckling, nya medievanor och förändringar i samhället medför att medie- och kommunikationsbranschen befinner sig i ett ständigt brytningsskede. De som utbildar sig inom området och de som arbetar med media och kommunikation förväntas utöver mer traditionella färdigheter även besitta många nya former av kunnande. Det här sätter tryck på till exempel utbildningsanordnarna som i rask takt måste förnya undervisningen för att den ska svara mot arbetslivets behov.

En grupp sakkunniga inom medie- och kommunikationsbranschen bedömer i en ny publikation (Media- ja viestintäalan osaamistarpeet) hurdana kunskaper och färdigheter som behövs inom branschen under de närmaste fem–tio åren. Arbetsgruppen ger också tre utvecklingsförslag för att säkerställa tillgången till det kunnande som behövs i framtiden.

Med hjälp av resultatet av prognostiseringsarbetet försöker man möta de behov av information som finns inom undervisningsförvaltningen, hos utbildningsanordnarna och hos företagen inom medie- och kommunikationsbranschen. Resultatet kan användas till exempel för att utveckla examensgrunder, läroplaner och examensstrukturer.

Mångsidigare arbetsuppgifter

Arbetsgruppen förutspår att det i framtiden kommer att finnas allt mer varierande och mångsidigare arbetsuppgifter inom medie- och kommunikationsbranschen. Av dem som arbetar inom området krävs ett fördjupat och mångsidigt kunnande.

I framtiden behövs särskilt substanskunnande samt kunnande om affärsekonomi och om verksamhetsmiljön. Med substanskunnande avses kärnkunskaper inom området, till exempel kunskaper och färdigheter i olika kommunikationsformer och -stilar och olika kommunikationskanaler samt språkliga färdigheter och färdigheter i berättande.

Ett starkt substanskunnande anses bidra till större ansvarsfullhet, tillförlitlighet och transparens både vad gäller medie- och kommunikationsinnehåll samt branschens verksamhetssätt.

Det beräknas att det för dem som arbetar i branschen i framtiden är särskilt viktigt att ha sociala och psykologiska färdigheter samt etisk kompetens och kunnande som anknyter till teknologins utveckling. Sådant kunnande är till exempel förmågan att kunna använda data och kunskaper i att förstå virtuella miljöer och algoritmer. Kunnande om kundförståelse och användarvänlighet samt kunskaper i visuell utformning beräknas också få en större betydelse.

Däremot minskar behovet av att lära sig vissa enskilda tekniker. Arbetsgruppen bedömde också att en del av dagens arbetsuppgifter i fortsättningen kan ersättas med artificiell intelligens.

Vad gäller innehåll är det särskilt viktigt att fästa uppmärksamhet vid förmågan att väcka intresse och engagemang hos dem som tar del av innehållet, då det vid sidan av traditionell och professionell media kommer nya medieformer som bidrar till förändringar både i medieanvändningen och i företagens intjäningslogik.

Mera kommunikation behövs mellan utbildning och arbetsliv

För att kunna svara mot behoven av kunnande krävs det enligt arbetsgruppen både att man stödjer det kontinuerliga lärandet och att man utvecklar utbildningen. Som centrala utvecklingsmål föreslår arbetsgruppen att man ta fram en ny styrningsmodell för kontinuerligt lärande, att samarbetet mellan branschens aktörer stärks och att aktörerna har beredskap för förändringar.

För att trygga förutsättningarna för kontinuerligt lärande behövs en finansieringsmodell med vilken man kunde stödja individuella studievägar. Med hjälp av modellen skulle man smidigare än i nuläget kunna uppfylla kraven som förändringarna i arbetslivet ställer. Finansieringsmodellen skulle ta hänsyn till behoven både hos individerna och arbetsgivarna samt hos dem som erbjuder utbildning.

Det bör finnas ett tillräckligt stort utbud av fortbildning. Attitydklimatet borde ändra så att utbildningsutbudet, istället för att vara alltför fokuserat på en examen, i högre grad skulle planeras utgående från individerna och de aktuella behoven.

Genom att öka samarbetet mellan läroanstalter och företag kan man bättre än i nuläget förutse behoven av kunnande inom arbetslivet och utbildningen skulle kunna planeras utifrån dessa behov.

Publikationen om behoven av kunnande inom medie- och kommunikationsbranschen (Media- ja viestintäalan osaamistarpeet):

• Med medie- och kommunikationsbranschen syftar man i rapporten på mediehus, kommunikationsbyråer, kommunikationsenheter vid organisationer samt organisationer som producerar reklam- och marknadsföringstjänster.
• Publikationen tar fasta på resultatet av det prognostiseringsarbete som gjorts kring behoven om framtida kunnande inom medie- och kommunikationsbranschen. Resultatet är inte ett ställningstagande från Utbildningsstyrelsens sida utan en sammanfattning av gruppens arbete.
• En stor skara sakkunniga inom branschen har deltagit i prognostiseringsarbetet. Gruppens medlemmar företräder bland annat stiftelser, mediehus, företag, fackförbund, organisationer, offentliga sammanslutningar, forskningsinstitut, ämbetsverk och läroanstalter som erbjuder utbildning i området.
• Prognostiseringsprojektet grundar sig på en prognostiseringsplan som tagits fram av Prognostiseringsforumet för kunnande (OEF). OEF är undervisnings- och kulturministeriets och Utbildningsstyrelsens gemensamma sakkunnigorgan som arbetar med prognostiseringsfrågor. Arbetet genomfördes av sakkunnigorganisationen KPMG Oy Ab.

Ytterligare information:

Petra Packalen
Undervisningsråd, Utbildningsstyrelsen
[email protected]
+358 29 533 1162

Ta del av publikationen (på finska):
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/media-ja-viestintaalan-osaamistarpeet