Uutuustutkimus osoittaa: Kausimuuttajia ja pendelöijiä tarvitaan matkailualan töissä Lapissa ja Koillismaalla

Työvoiman saatavuus ja sen rekrytointi matkailualan sesonkiluonteiseen työhön on ollut paljon esillä. Tällöin on puhuttu osaavan työvoiman puutteesta: työntekijöitä on ollut vaikea saada tarpeeksi sesonkiajoiksi töihin. Tilannetta ei ole helpottanut matkailijamäärien jatkuva kasvu, vaan päinvastoin osaavan työvoiman tarve on entisestään lisääntynyt. Kausimuutto ja pendelöinti ovat eräs ratkaisu helpottamaan kausiluonteisen työvoiman saatavuutta, kun oman kunnan alueelta ei löydy tarvittavaa työvoimaa tarpeeksi.

Tutkimuksessa tarkastellaan kausimuuton ja pendelöinnin merkitystä matkailualalla ja erityistarkastelussa ovat Lappi ja Koillismaa. Näiden alueiden matkailualan yrittäjiltä on tiedusteltu, mikä rooli kausimuutolla ja pendelöinnillä on turvaamaan työvoiman saatavuus ja mistä he tätä työvoimaa saavat. Lisäksi on tarkasteltu, miten kunta voisi avustaa yrityksiä lisäämään joustavaa työvoimaa, ts. kausimuuttajia ja pendelöijiä kasvavalle matkailualalle. Myös COVID-19 pandemian vaikutuksia Lapin ja Koillismaan matkailualalle valotetaan tässä tutkimuksessa.

Tutkimuksen tekijöinä ovat KT Merja Paksuniemi Lapin yliopistosta ja dosentti, tutkimuksen vastuullinen johtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista. Liikesivistysrahasto rahoitti hanketta vuoden 2020 osalta.

Kausimuuttajat tärkeä työvoiman lähde

Kyselyyn osallistuneista yhdeksästätoista yrityksestä kahdessatoista työskenteli kausimuuttajia vuonna 2019, ja yhdessä niistä peräti 100 kausimuuttajaa. Heitä oli lähtöisin sekä Suomesta että ulkomailta. Suurin osa toimi ravintola-alan työtehtävissä tai asiakaspalvelutehtävissä.

Kausimuuttajat ovat tärkeä työvoiman lähde Lapissa ja Koillismaalla. Ilman heitä suurimmalla osalla vastanneista yrityksistä ei olisi tarpeeksi työntekijöitä tai työntekijöiden taitotaso ei olisi riittävä yrityksen tarpeisiin, toteaa Merja Paksuniemi.

Pendelöinti merkittävää yritys- ja tehtäväkohtaisesti

Kyselyyn osallistuneista yrityksistä kuudessa työskenteli pendelöijiä vuonna 2019. Pendelöijien määrä oli yrityksissä selkeästi kausimuuttajien määrää pienempi. Pendelöijiä olikin useimmissa yrityksissä yksi tai kaksi henkilöä, mutta enimmillään viisi henkilöä. Yhdessä yrityksessä oli pendelöintiä ulkomailta, Ruotsista. Vastanneissa yrityksissä pendelöijät toimivat suurimmaksi osaksi asiakaspalvelutehtävissä, kuten vastaanottovirkailijoina.

Osalle yrityksistä pendelöinti kuitenkin on mahdollistanut työvoiman saannin tai se on ollut tehtäväkohtaisesti merkittävää, lisää Merja Paksuniemi.

Työntekijöiden palkkaaminen ja sen haasteet

Vastaajat kertoivat, että työntekijöitä on ollut yleisesti vaikeinta löytää kokeiksi ja tarjoilijoiksi sekä siivous- ja huoltopalvelutöihin vuonna 2019. Erityisen hankalaksi rekrytointikohteeksi nostettiin vastaanottovirkailijat.

Vastaanottovirkailijan kriteereissä kielitaito oli yksi työntekijöitä karsiva kriteeri. Yrityksillä oli haasteita myös erä- ja luonto-oppaiden sekä esimiesten löytämisessä, mainitsee Elli Heikkilä.

Kunnan rooli matkailualan edistämisessä yritysten näkökulmasta

Yritysten vastausten perusteella kunnat tekevät jonkin verran imagomarkkinointia työvoiman houkuttelemiseksi alueelle. Joissakin kunnissa se tapahtuu paikallisen matkailutoimijan kautta ja joissakin järjestetään yhteyksiä työvoimapalveluihin. Toisten vastaajien mukaan houkuttelu jää yritysten omalle vastuulle tai kunta ei erityisesti avusta työvoiman houkuttelussa. Oman kunnan aktiivista roolia matkailun kehittämisessä myös kehuttiin.

Samassa yhteydessä vastaajia pyydettiin esittämään omalle kunnalleen kehittämisajatuksia matkailualan yrityksen näkökulmasta. Selvästi merkittävimpänä kehityskohteena pidettiin ratkaisuja asuntopulaan.

Kunnan toivottiin rakentavan tai järjestävän lisää asuntoja kausityöntekijöille ja ulkopaikkakuntalaisille, kuten edullisia vuokra-asuntoja. Lisäksi kuntien toivottiin tuovan kuntaa houkuttelevalla tavalla esille, jotta ihmiset kiinnostuisivat hakeutumaan kunnan alueella oleviin yrityksiin töihin, toteaa Elli Heikkilä.

Koronapandemian vaikutukset yritysten toimintaan

Yritysten liiketoiminta oli tiedonkeruun aikana (kesäkuu 2020) hyvin hiljaista ja epävarmalla pohjalla. Erään vastaajan mukaan asiakkaat olivat vähentyneet 95 prosenttisesti, toinen kuvaili liikevaihdon romahtaneen. Monet yritykset olivat olleet kiinni huhtikuun 2020 alusta lähtien ja pysyivät edelleen kiinni. Henkilökunta oli lomautettu tai työllistetty muualle. Osa yrityksistä oli avannut jo toimintojaan, osa rajoitetusti tai avausta suunniteltiin. Toisaalta myös lisää työvoimaa kaivattiin.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan koronakriisin vaikutusta yrityksen toimintaan seuraavan kahden vuoden ajan. Suurin osa vastaajista arveli liikevaihtonsa pienevän koronakriisin seurauksena ja että kriisillä on pitkäaikaisvaikutuksia liiketoimintaan. Vuosi 2019 oli yrityksissä arvioitu nousujohteiseksi liiketoiminnan osalta. Koronakriisi muutti kuitenkin tilanteen ja vastaajat arvoivat, että pääsy takaisin 2019 tasolle saattaisi olla hidas. Myös rekrytointien uskottiin vähenevän. Vaikka moni arvioi toiminnan palautuvan ennalleen vasta muutaman vuoden päästä, arvioi osa kuitenkin varovaisen toiveikkaasti, että paluu koronaa edeltävään tilanteeseen on mahdollinen.

Lisätietoja:

KT Merja Paksuniemi, Lapin yliopisto, [email protected], 040 590 7290

Dosentti Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutti, [email protected], 040 069 5452

Julkaisu:
Merja Paksuniemi ja Elli Heikkilä:
Kausimuutto ja pendelöinti matkailualalla Lapissa ja Koillismaalla:
Siirtolaisuusinstituutin verkkokaupassa
Vapaasti luettava pdf