Pohjois-Karjalan teollisuusyrityksiin syntyi viime vuonna 658 uutta työpaikkaa, mikä on lähes kuuden prosentin loikka vuoteen 2020 verrattuna. Vuoden 2021 lopussa teollisia työpaikkoja oli 11 943.
Vuonna 2021 saavutettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ylläpitämän teollisuusyritysrekisterin 43-vuotisen olemassaolon viidenneksi paras kehitys teollisten työpaikkojen kasvussa. Kasvua tapahtui kaikilla maakunnan keskeisillä toimialoilla.
Merkittävintä kasvu oli muoviteollisuudessa, jossa syntyi uusia työpaikkoja lähes 200 kappaletta (+14 %). Hyvin meni myös metallilla: uusia työpaikkoja 240 (+5 %). Maakunnan metallialan yritysten merkitystä työllistäjänä kuvaa se, että niissä työskentelee 40 prosenttia teollisuustyöntekijöistä. Myös metsäteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa tapahtui hyvää 3–4 prosentin nousua.
Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen mukaan maakunnan koko jalostavan teollisuuden liikevaihto kasvoi 18 prosentilla 3,9 miljardiin euroon.
- Kasvua voi pitää erittäin merkittävänä, kun huomioidaan yleinen taloustilanne. Työpaikkamäärä oli korkein sitten vuoden 2008 finanssikriisin, kertoo kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Myös uusia yrityksiä perustettiin pitkästä aikaa. Huomionarvoinen ilmiö oli yhden henkilön työllistävien yritysten lisääntyminen. Niiden määrä kasvoi seitsemällä prosentilla. Kaikista maakunnan teollisuusyrityksistä jo reilusti 40 prosenttia on näitä yhden hengen yrityksiä. Maakunnan teollisuusyritysten kokoskaala on laaja, kun suurimmat tehtaat työllistävät noin 800 henkeä.
Vauhdikkain kasvu Outokummussa ja Kontiolahdella
Kunnista paras työpaikkakehitys oli Outokummussa (19 %, +161) ja Kontiolahdella (14 %, +171). Outokummussa onnistuttiin nostamaan teollisten työpaikkojen määrä takaisin yli tuhanteen, viimeksi tässä tilanteessa kaupunki oli vuonna 2015.
- Kontiolahdessa jatkui reipas ja suorastaan kiihtyvä kasvu. Kolmen viime vuoden aikana kunnan teollisten työpaikkojen määrä on kasvanut kolmanneksella eli peräti 460 kappaleella, Seppo Tiainen kertoo.
Lukumääräisesti työpaikkoja syntyi eniten Joensuun teollisuusyrityksiin, 248 kappaletta. Joensuussa on jo 82 prosenttia kaikista maakunnan työpaikoista. Toisaalta laajalla toimialarintamalla tapahtunut myönteinen kehitys vaikutti lähes koko maakunnassa, vain kolmessa kunnassa ei kirjattu työpaikkojen kasvua. Myös Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukuntien pitkään jatkunut alamäki kääntyi nousuun.
- Sellainen tuntuma on, että kasvu olisi ollut suurempaa, jos kaikkiin avoinna olleisiin työpaikkoihin olisi saatu tekijät. Tähän saakka olemme pystyneet turvaamaan työvoiman saatavuuden yritysten, kuntien, kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten yhteistyöllä, mutta osaajista alkaa olla yhä enemmän pulaa, Tiainen toteaa.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri on seurannut työpaikkakehitystä vuodesta 1978 lähtien. Tilastokeskus julkaisee vastaavat tiedot 2–3 vuoden viiveellä. Liitetiedostoissa taulukoita Pohjois-Karjalan päätoimialoista sekä työpaikkojen ja toimipaikkojen määrästä kunnittain.
Lisätiedot: Kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen, p. 0400 529 480, [email protected], tietopalveluasiantuntija Hanna Silvennoinen, p. 040 753 9656, [email protected]
Taulukko 1 Teolliset työpaikat kunnittain 2020 ja 2021.xlsx
Koko: 0,01 MB Tyyppi: xlsxTaulukko 1 Teolliset työpaikat kunnittain 2020 ja 2021.xlsx
Koko: 0,01 MB Tyyppi: xlsxTaulukko 3 Teolliset työpaikat päätoimialoittain 2020 ja 2021.xlsx
Koko: 0,06 MB Tyyppi: xlsxTaulukko 3 Teolliset työpaikat päätoimialoittain 2020 ja 2021.xlsx
Koko: 0,06 MB Tyyppi: xlsxPohjois-Karjalan maakuntaliitto on kuntayhtymä, jonka tavoitteena on tehdä Pohjois-Karjalasta entistä parempi paikka asua, opiskella, tehdä töitä ja yrittää. Tehtäviämme ovat maakunnan kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja maakunnan etujen ajaminen. Roolimme aluekehityksessä on ennen kaikkea olla alueen toimijoiden yhteistyöjohtaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1