Saimaa Sinfoniettan konsertissa torstaina 2.11.2017 klo 19 Lappeenranta-salissa soi huippuviulisimi. Konsertin johtaa kapellimestari Daniel Raiskin ja solistina Ludwig van Beethovenin Viulukonsertossa op. 61 soittaa viulutaiteilija Benjamin Marquise Gilmore. Kapellimestari Daniel Raiskin kuuluu myös Euroopan johtaviin alttoviulisteihin ja hän esittääkin konsertissa solistinumeronaan Max Bruchin Romanssin alttoviululle ja orkesterille.
Benjamin Marquise Gilmore varttui Englannissa ja opiskeli siellä Natalia Boyarskayan oppilaana Yehudi Menuhin-akatemissa sekä Pavel Vernikovin oppilaana Wienin konservatoriossa. Hän täydensi opintojaan viulugurujen Julian Rachlinin ja Miriam Friedin oppilaana sekä Artis-kvartetin ja Altenbergin trion jäsenien kanssa. Hänen isänsä oli kuulu musiikintutkija Bob Gilmore ja hänen isoisänsä on Suomessakin monesti johtanut kapellimestari Lev Markiz, jonka kanssa hän on esiintynyt useaan otteeseen.
Gilmore on esiintynyt monilla festivaaleilla kuten Kuhmon kamarimusiikissa kamarimusiikkikumppaneinaan taiteilijoista mm. Frans Helmerson, Janine Jansen, Natalia Gutman, Gary Hoffman, Elisabeth Leonskaya, Benjamin Schmid, Mischa Maisky ja Gerhard Schulz. Hän on työskennellyt ja kantaesittänyt teoksia myös eri säveltäjien kuten Giya Kanchelin, Bernhard Langin, Guus Jansenin, Gavin Bryarsin ja Frank Denyerin kanssa. Gilmore on esiintynyt solistina mm. Amsterdamin sinfoniettan, NDR Hannoverin, Rotterdamin filharmonikkojen ja Münchenin kamariorkesterin konserteissa. Hän on saanut useita palkintoja mm. 1. palkinnon Amsterdamin Oskar Back -viulukilpailussa, 4. palkinnon Joseph Joachimin viulukilpailussa Hannoverissa ja 3. palkinnon Salzburgin Mozart-kilpailussa. Vuodesta 2011 hän on ollut Euroopan kamariorkesterin jäsen.
Pietarilaissyntyinen Daniel Raiskin kuuluu ikäpolvensa monipuolisimpiin muusikoihin. Raiskin aloitti musiikkiopinnot kuusivuotiaana musiikkikoulussa, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan Pietarin konservatoriossa pääaineenaan alttoviulu ja orkesterinjohto. 20-vuotiaana hän jatkoi opiskelujaan Amsterdamissa ja Freiburgissa vakiinnuttaen nopeasti asemansa yhtenä Euroopan eturivin alttoviulisteista niin solistina kuin kamarimuusikkona. Kapellimestariopintojaan hän teki Mariss Jansonsin, Neeme Järven, Milan Horvatin, Woldemar Nelsonin ja Jorma Panulan mestarikursseilla.
Daniel Raiskin toimi vuosina 2005–2016 Rheinische Philharmonie -orkesterin sekä vuosina 2008–2015 puolalaisen Arthur Rubinstein filharmonisen orkesterin pääkapellimestarina. Kaudella 2017–2018 hän toimii Belgradin filharmonisen orkesterin päävierailijana.
Raiskin vierailee säännöllisesti Euroopan ja Aasian orkestereissa ja esiintyy yhdessä monien maineikkaiden solistien kanssa, kuten Martin Fröst, Alban Gerhardt, Natalia Gutman, Peter Jablonski, Janine Jansen, Kari Kriikku ja Lang Lang. Oopperakapellimestarina Raiskin on vieraillut mm. Koblezissa johtamassa Šostakovitšin Nenä-produktion marraskuussa 2010 ja St. Margarethenin oopperajuhlilla Don Giovanni -produktion Minskin orkesterin kanssa kesällä 2011.
Raiskin on levyttänyt mm. kaikki Brahmsin sinfoniat, Šostakovitšin Sinfonian nro 4, Mahlerin sinfonian nro 3, joka oli ehdolla Saksan musiikkikriitikoiden palkinnon saajaksi. Sellisti Julian Steckelin kanssa levytetyt Korngoldin, Blochin ja Goldschmidtin sellokonsertot palkittiin vuonna 2012 Echo Klassik -palkinnolla.
Daniel Raiskinin vieraili useasti Mikkelin kaupunginorkesterin edessä noin kymmenen vuotta sitten. Viime vuonna tapahtunut uusintavierailu johti yhteistyön syventämiseen ja syksystä 2017 alkaen hän toimii kaupunginorkesterin taiteellisena partnerina. Raiskin on myös levyttänyt Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Blochin ja Busonin musiikkia sisältävän CD:n.
Konsertin avausnumerona kuullaan japanilaisen säveltäjän Toru Takemitsun Requiem vuodelta 1957 jousille, jonka musiikkillinen maailma yhdistää idän ja lännen vaikutteita. Takemitsun vastakkaisten elementtien yhdistämisen takana oli säveltäjän filosofia jokapäiväisten äänien järjestelystä siten, että ne muodostuivat ymmärrettäviksi ja merkityksellisiksi ääniksi elämästä.
Ludwig van Beethovenin Viulukonsertto D-duuri op. 61 on suuren yleisön suosikkikonsertto. Viulukonsertto sai ensiesityksensä Wienissä joulun aatonaattona 1806 solistinaan yksi aikakauden johtavista viulisteista Franz Clement Oletettavasti Beethovenin viulukonserton soolo-osuus valmistui niin lähellä konserttia, että solisti joutui konsertissa soittamaan pitkiä jaksoja ensinäkemältä, prima vista. Konsertti ei ollut menestys ja viulukonsertto unohtuikin kymmeniksi vuosiksi. Viimein säveltäjä Felix Mendelssohn nosti viulukonserton esille vuonna 1840 johtamassaan konsertissa, jossa solistina soitti viulisti Joseph Joachim. Tästä eteenpäin teos on kuulunut viulistien keskeisimpiin konserttokappaleisiin.
Daniel Raiskin soittaa myös solistina konsertissa teoksenaan Max Bruchin Romanssi. Romanssi on sävelletty vuonna 1874 ja se on alun pitäen sävelletty viululle ja orkesterille, mutta pian Bruch teki tunnelmallisen version alttoviululle. Alttoviuluversion ensiesitti Pariisin oopperan sooloalttoviulisti Maurice Vieux.
Konsertin sinfoniana kuullaan Carl Maria von Weberin Sinfonia nro 1 C-duuri op. 19. Niin kutsuttujen ”Vaellusvuosiensa” 1806–1816 aikana Weber sävelsi kaksi oopperaa, romanttisen Silvanan ja turkkilaisaiheisen Abu Hassanin. Hän loi kuitenkin monia merkittäviä teoksia, kuten kaksi pianokonserttoa, kaksi klarinettikonserttoa, kaksi sinfoniaa ja fagottikonserton. Lisäksi hän sävelsi kirkkomusiikkia, kolme messua ja seitsemän kantaattia sekä noin 80 liediä. Weber sävelsi C-duurisinfoniansa vuosina 1806-1807. Vaikka Weber itse koki, ettei hänen sinfoniaansa arvostettu lainkaan, teos on sisällöltään syvällisintä Weberiä.
Milko Vesalainen, intendentti, 0405478706
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1