Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Päästökauppakompensaatiolla taistellaan ilmastonmuutosta vastaan

Teknologiateollisuus ry

Päästökauppakompensaatiolla taistellaan ilmastonmuutosta vastaan

Tiedote.
Julkaistu: 11.10.2016 klo 12:31
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Eri maissa sijaitsevat tehtaat kilpailevat keskenään siitä, minne tuotanto sijoittuu. Kilpailua käydään myös yritysten eri maissa sijaitsevien yksiköiden välillä. Energiakustannukset ovat yksi merkittävä tekijä vertailtaessa energiavaltaisen teollisuuden eri maissa kohtaamia kustannuksia. Oleellinen osa teollisuuden maksamista energiakustannuksista on johtunut EU:n päästökauppajärjestelmästä, jolla taistellaan ilmastonmuutosta vastaan.

Lähes kaikki Suomessa toimivat metallinjalostusyritykset toimivat myös Ruotsissa ja Saksassa. Yrityksillä onkin näin sentilleen tarkka tieto niin sähkön hinnasta kuin verotuksestakin.

Pöyryn Metsäteollisuudelle tekemässä tutkimuksessa todetaan, että energiapoliittisilla ohjauskeinoilla on merkittävä vaikutus metsäteollisuuden energiakustannuksiin Euroopassa. Eri maissa sijaitsevat tehtaat kilpailevat keskenään siitä, minne tuotanto sijoittuu. Kilpailu on jokapäiväistä myös yritysten eri maissa sijaitsevien yksiköiden välillä. Energiakustannukset ovat yksi merkittävä tekijä vertailtaessa energiavaltaisen teollisuuden eri maissa kohtaamia kustannuksia. Suomen kilpailukykyä rasittavat lisäksi pitkät kuljetusetäisyydet verrattuna keskellä päämarkkina-alueita sijaitseviin keskieurooppalaisiin tehtaisiin.

Suomessa toimivat metallinjalostusyritykset vahvistavat Pöyryn tutkimustulokset

Tismalleen sama pätee metallien jalostajien toimintaan. Eri EU-maissa on käytössä erilaisia energiapolitiikan ohjauskeinoja, joilla parannetaan kussakin maassa sijaitsevan teollisuuden kilpailukykyä. Keskeisimmät näistä ovat teollisuuden energiaverohuojennukset ja päästökauppakompensaatio. Sähkön ja polttoaineiden kokonaiskustannukset ovat Suomessa tällä hetkellä samalla tasolla tai korkeammat kuin monissa keskeisissä kilpailijamaissa Euroopassa. EU:n toteuttaessa sähkömarkkinoiden harmonisointia Keski-Euroopassa sähkön markkinahinnat voivan kehittyä jatkossa kilpailijamaiden hyväksi, jolloin suomalaisten tehtaiden asema heikkenee entisestään.

Energiaveronpalautuksen poistaminen teollisuudelta nostaisi sähkön ja polttoaineiden hankintakustannuksia merkittävästi. Energian hinta nousisi tällöin huomattavasti korkeammaksi verrattuna moneen keskeiseen kilpailijamaahamme. Pöyryn selvityksen mukaan tällä on väistämättä vaikutuksia suomalaisten tehtaiden kannattavuuteen ja kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla.

- Päästökauppa ja siihen kuuluva epäsuorien kustannusten kompensaatio on keskeinen Euroopan unionin ilmastopolitiikan ohjauskeino, jolla pyritään kasvihuonepäästöjen alentamiseen, Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen painottaa.

Niin kauan kuin eurooppalaisten toimijoiden globaaleihin kilpailijoihin ei kohdistu päästökaupasta aiheutuvaa lisäkustannusrasitusta, uudet tuotannolliset investoinnit kohdentuvat EU:n ulkopuolisiin maihin kuten terästeollisuudessa on tapahtunut jo usean vuoden ajan. Samalla kun EU:n terästuotanto on kutistunut vuosittain, EU:n ulkopuolelle on investoitu uuteen kapasiteettiin miljardeja euroja ja esimerkiksi ruostumattoman teräksen tuonti on kasvanut lähes 30 %:n kokonaiskysynnästä.

Jotta Suomen teollisuus ei menettäisi kilpailukykyään myös EU-alueella, on Suomessa otettava käyttöön päästökauppakompensaatio. 28 päivänä toukokuuta 2015 julkistetun pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti Suomessa otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio-ohjelma. Hallitusohjelman mukaan kompensaatio rahoitetaan päästöoikeuksien huutokauppatuloilla. Tuen kokonaismäärä ei saisi ylittää päästöoikeuksien huutokauppatulojen määrää. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut, että tukiohjelman suuruus mitoitetaan 50 prosenttiin valtiontukisuuntaviivojen mukaisesta sallitusta enimmäistuesta. Näin ollen kansallisen ohjelman tuki-intensiteetit olisivat 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vuosina 2016—2018 ja 37,5 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vuosina 2019—2020.

Hallituksen esityksen mukaan kompensaation määrä olisi vuosille 2017, 2018 ja 2019 noin 43 miljoonaa euroa vuodessa, vuonna 2020 noin 46 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 noin 56 miljoonaa euroa. Kompensaatio on vain puolet EU:n sallimasta maksimikompensaatiosta, mitä ei voi pitää riittävänä ottaen huomioon energiaintensiivisen teollisuuden merkityksen Suomen viennille ja kansantaloudelle. Suomessa kompensaatioon oikeutettujen toimialojen osuus on yli kaksi prosenttia kansantuotteesta ja noin 16 prosenttia teollisuuden arvonlisäyksestä. Osuudet ovat EU-maiden suurimmat ja siksi päästökauppakompensaatio pitäisi meillä olla täysimääräinen.


Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kimmo Järvinen, Metallinjalostajat ry, puh. 043 825 7642,
kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi

Metallinjalostajat ry on Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistys. Metallinjalostajat huolehtii yhteistyössä jäsenyritysten, muiden Suomen teollisuuden järjestöjen ja eurooppalaisten toimialayhdistysten kanssa siitä, että metallien jalostuksella on menestymisen edellytykset kansainvälisessä kilpailussa. Metallien jalostus on osa vuoriklusteria ja linkittyy läheisesti kaivannaisteollisuuteen, ja sen on yksi Teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta. Metallien jalostusyritysten liikevaihto Suomessa on noin 10,1 mrd. euroa ja ne työllistävät Suomessa noin 15 100 henkilöä (2015). 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs