Kela pyytää toimittamaan hoitokertomuksen, jos julkinen terveydenhuolto hakee Kelasta valtion korvausta ensin avohoidon kustannuksina mutta ilmoittaa myöhemmin, että kyse onkin kiireellisen hoidon kustannuksista.
Julkinen terveydenhuolto voi hakea hoitokustannuksiin valtion korvausta, kun potilaalla ei ole kotikuntaa Suomessa. Puutteelliset korvaushakemukset aiheuttavat Kelassa ylimääräistä työtä. Kela joutuu usein pyytämään julkiselta terveydenhuollolta puuttuvia hoito-oikeustodistuksia. Tämän jälkeen laskuttava yksikkö on kuitenkin saattanut ilmoittaa Kelalle, että kyse olikin kiireellisestä hoidosta eikä avohoidosta, kuten hakemukseen on alun perin merkitty. Jatkossa Kela pyytää näissä tilanteissa toimittamaan hoitokertomuksen, josta varmennetaan, että kyse on ollut terveydenhuoltolain mukaisesta kiireellisestä hoidosta.
Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn heikkenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.
Potilaan henkilöllisyys ja osoite yritettävä selvittää
Kun kiireellisen hoidon kustannuksista haetaan valtion korvausta, julkisen terveydenhuollon on kyettävä osoittamaan, että kustannuksia on yritettyä periä potilaalta. Valtion korvausta ei voida maksaa vain sillä perusteella, että potilas ei ole ilmoittanut osoitettaan. Kun potilaan henkilöllisyys on todennettu terveydenhuollossa asianmukaisesti, terveydenhuollon velvollisuus on yrittää selvittää osoite henkilötietojen avulla, esimerkiksi potilaan kotivaltiosta.
Opas valtion korvauksesta
Kela on julkaissut verkkosivuillaan oppaan Hoitokustannusten valtion korvaus – ohje julkiselle terveydenhuollolle (pdf). Oppaan sisältö korvataan myöhemmin uusilla verkkosivuilla. Muutoksesta tiedotetaan, kun uudistetut verkkosivut on julkaistu.
Lisätietoja
Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1