Ensi viikolla 17.-23.1.2021 vietetään jälleen kerran Kansallista lottaruokaviikkoa. Tänä vuonna teemana on ”tarkan markan budjetti”. Viikon ateriat pohjautuvat lottien pula-ajan resepteihin. Mukaan on otettu huokeasti valmistuvia aterioita sekä perinneruokia, jotka alkavat olla ruokakulttuurissamme uhanalaisia. Lottaruokaviikolla kannustetaan vähentämään ruokahävikkiä ja ruokkimaan luovuutta huokeilla valinnoilla. Muonitus oli lottien toiminnan ydintä, josta myöhemmin kasvoi menestynyttä liiketoimintaa. Järjestön lakkauttamisen jälkeen lottajärjestöön kuuluneet antoivat arvokkaan panoksen huoltovarmuuden takaamiseen ja maan jälleenrakennukseen.
Pula-aikana tarveaineita oli niukalti, jolloin säästäväisyys korostui. Mitään ei heitetty pois. Samainen periaate ohjaa myös lottaruokaviikkoa. Edellisen päivän ylijäänyt ruoka hyödynnetään seuraavana päivänä suussa sulavasti.
Ajan keittokirjoissa oli paljon kasvispainotteisia ohjeita. Juurekset, peruna, kaali sekä riista ja kala muodostivat hyvin pitkälle ruokakulttuurimme pohjan. Sokeria, rasvoja sekä lihaa oli harvoin tarjolla.
- Gourmetia saa aikaan luovuudella. Esimerkiksi tiistaina listalla on pula-ajan perunakeitto. Siihen tulevat perunat pestään huolella ja kuoret otetaan talteen. Niistä valmistuu rapeita perunasipsejä seuraavan päivän kurpitsakeiton ryydittämiseksi. Sipsit valmistetaan ravintoaineita säästäen, kertoo Susanna Hietanen, Museokahvila Lottakanttiinin vastaava.
Hyvin useassa pula-ajan kasvisruoka- ja leivonnaisohjeessa törmää kurpitsaan.
- Se on monikäyttöinen ja ympäri vuoden saatava vihannes, joka sopii niin makeaan kuin suolaiseen. Kuidun osuus on siinä suhteellisen pieni, joten myös sen siemenet kannattaa käyttää. Mitä oranssisempi malto, sitä enemmän siinä on beetakaroteeneja. Kurpitsa sisältää myös A, B, E, K ja C-vitamiinia. Siemenissä on proteiinia, magnesiumia, rautaa ja K-vitamiinia, Hietanen kertoo.
Tillilihan renessanssi
Ruokakulttuurimme perinteiden kunnioittamiseksi lottaruokaviikon listalle on myös rohkeasti nostettu tilliliha. Se oli 1920- ja 30-luvulla sunnuntairuokaa, joka tehtiin tuolloin lampaasta, nykyään naudan tai vasikan lihasta. Työpaikoilla ja kotien lautasilla sitä tuskin enää tapaa. Siitä voi moittia koulukeittiöiden lihanlaatua ja valmistustapaa.
- Tillilihalle soisi maineenpalautuksen. Se, mitä kouluissa vielä 90-luvuilla tarjottiin, kumista lihaa ja harmaata liisteriä, ei ole ollut tillilihaa vaan jotakin aivan muuta. Oikeasti sen pitää olla suussa sulavaa. Valmistus vie aikaa, koska lihan pitää antaa hautua pitkään, Hietanen neuvoo.
Instagram-haaste: Kokeile Museokahvila Lottakanttiinin pula-ajan reseptejä. Seuraa Lottakanttiinia Instagramissa ja jaa viikon lottaruokasi aihetunnisteella #lottakanttiini #lottaruokaviikko
Seuraajien kesken arvotaan Museokahvila Lottakanttiinin tuotepaketti.
Kansallinen Lottaruokaviikko 17.-23.1.2021.
Lottaruokaviikon reseptit ovat saatavilla netissä. Useimmat ovat valmistettavissa vegaanisina ja gluteiinittomina. Lottaruokaviikon lounas tarjolla myös Tuusulan Lottamuseon kanttiinissa ti 18.1.- su 24.1.2021 klo 11–14.
Ma 17.1. Viikonlopun ylijäänyt ruoka, joka tuunataan
Ti 18.1. Perunakeitto pula-ajan tapaan
Ke 19.1. Kurpitsakeitto ja herkkusipsit tai Sienipyörykät, kurkkukastike ja pula-ajan perunamuusi
To 20.1. Hernekeitto ja pullavanukas
Pe 21.1. Tilliliha ja perunat tai Metsäsienikeitto
La 22.1. Kaalikeitto
Su 23.1. Talvivihanneskeitto
Lottaruokaviikon reseptit
https://www.facebook.com/lottamuseo
https://www.instagram.com/lottakanttiini/
https://www.nostalgisetnaiset.fi/
Pula-ajan reseptejä ja muut vinkit: https://www.nostalgisetnaiset.fi/
Kuva: Lottamuseon kokoelma.
Lisätiedot, Lottakanttiini ja lottaruokaviikko:
Susanna Hietanen, Lottamuseon Museokahvila Lottakanttiinin vastaava, p. 045 8780 550, [email protected]
Lottamuseo Syväranta, Lottamuseo, Rantatie 39, 04310 Tuusula, museo p. 09 274 1077, kahvila p. 09 274 1740, sähköposti: [email protected] , www.facebook.com/lottamuseo
Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo, joka tallentaa lottien historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Museota ylläpitää Lotta Svärd Säätiö. Lottamuseo avattiin yleisölle vuonna 1996.
Lisätiedot, museo:Museonjohtaja Saija Ylitalo© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1