Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Kaarina Kaikkosen tekstiilitaideteos ja Leijonan elämää -graffititeokset viimein esillä Tampere-talossa

Tampere-talo Oy

Kaarina Kaikkosen tekstiilitaideteos ja Leijonan elämää -graffititeokset viimein esillä Tampere-talossa

Tiedote.
Julkaistu: 25.08.2016 klo 06:00
Julkaisija: Tampere-talo Oy

Tampere-taloon on saatu uutta taidetta. Kutsukilpailun tuloksena syntyneet kaksi graffititaideteosta on kolmen eri taiteilijan käsialaa. Ne henkivät tarinaa vuosikymmeniä sitten Tampere-talon tontilla sijainneesta eläintarhasta. Taiteilija Kaarina Kaikkoselta tilattu tekstiilitaideteos kohoaa kokoustila Dueton lämpiön seinällä. Teoksia pääsee ihastelemaan avoimien ovien päivässä lauantaina 27.8.2016. Media on tervetullut avajaistilaisuuteen klo 15-16. Yleisö pääsee tutustumaan teoksiin klo 16-19.

Kaarina Kaikkonen: Olen osa tätä laulua

Taiteilija Kaarina Kaikkosen teos Olen osa tätä laulua on tilausteos, joka liitetään Tampereen kaupungin kokoelmaan. Tampereen taidemuseo hallinnoi teosta. Tilaushinta oli 30 000 euroa.

Teoksen teemana on elämä ja ihmisenä oleminen. Lähtökohdakseen teoksen toteutuksessa Kaikkonen otti paitsi Tampere-talon arkkitehtuurin, myös talon funktion kulttuuristen tapahtumien paikkana.

– Myös Tampereen historia ja minun oma historiani sekoittuvat teoksen sisällössä, Kaikkonen kertoo.

Teoksella on kokoa 30 neliömetriä, eli pienen yksiön verran. Kaikkosen oma työhuone ei ollut teoksen kokoamiseen riittävän suuri, vaan hän valmisti teoksen osissa.

‒ Jännitin kovasti sitä millaiselta kokonaisuus lopulta näyttää, kun osissa valmistuneet palaset yhdistetään. Teos on kuitenkin hienompi kuin uskalsin toivoa, ja olen onnellinen, että olen saanut tehdä sen.

Materiaalina teoksessa on käytettyjä paitoja ja pikkutakkeja. Kaarina Kaikkonen tunnetaankin hyvin aiemmista ”pikkutakkiteoksistaan”. Ensimmäisen kerran hän oli pikkutakkien kanssa esillä Tampere-talossa jo vuonna 1993, kun Tampere Biennalen yhteydessä oli suuri Talvipuutarhan seinän peittävä installaatio. Varjo-teos Tampereen Satakunnankadun yläpuolella on ollut nähtävillä pariinkin otteeseen.

‒ Olen kiintynyt vanhoihin kauhtuneisiin ja kuluneisiin takkeihin, joissa ihmisen eletty elämä on läsnä, Kaikkonen sanoo.

Octo: Leijonan elämää 
Wille Klén ja Tomas Regan: TAM+PERE

Video: Näin teokset syntyivät

Taiteen edistämiskeskus ja Tampere-talo järjestivät viime helmikuussa ideakilpailun, jolla haettiin taloon graffititaideteoskokonaisuutta. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna viiden taiteilijan kesken. Kilpailun teemana olivat kaksi leijonaa Tam ja Pere, eläintarha ja viidakko. Kilpailun taustalla on tarina eläintarhasta, joka sijaitsi nykyisen Tampere-talon tontilla vuosina 1964‒72.*

Kilpailun voittajaksi selvisi taiteilijanimellä Octo esiintyvä nuori tamperelainen taiteilija. Kilpailun valintaraadin mukaan teos on ”taiteellisesti korkeatasoinen, graffitinomainen ja moniulotteinen, teema Tam ja Pere on toteutettu omaperäisesti ja ehdotuksen värimaailma on sidottu hyvin Tampere-talon ilmeeseen.” 

Octon teos on toteutettu Tampere-talon tilaan Opus 4. Taideteos on tehty kokonaan spraymaaleilla vapaalla kädellä. Muita Octon graffiteja on nähtävillä mm. Hiedanrannassa, Takon seinässä ja Hakametsän tunnelissa. Graffititaiteen lisäksi Octo on tehnyt grafiikkaa ja julisteita.

Kilpailussa toiseksi sijoittui työpari Wille Klén ja Tomas Regan. Klén (s. 1978) ja Regan (s. 1979) ovat tamperelaisia taiteilijoita. Heidän teoksensa TAM+PERE on toteutettu tilaan Opus 2-3. Teos on tehty vapaalla kädellä, ja materiaalina on käytetty spraymaalia, maalitusseja ja rakennusmaaleja.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin, Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu, arkkitehti Petri Kontukoski ja läänintaiteilija Vesa Varrela. Valintaraadin sihteerinä toimii Tampere-talon kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto.

Varrela: Graffititaide nosteessa

Läänintaiteilija Vesa Varrela toteaa, että katutaide, graffiti ja muraalit ovat nousseet maailmalla jo asemansa vakiinnuttaneiden taiteiden joukkoon.

‒ Myös meillä Suomessa asenneilmapiirin muutos on selvä. Eri puolilla Suomea järjestetään alan tapahtumia, moni koulutettu tai kouluttamatonkin alan taiteilija tekee graffiteja työkseen. Meiltä löytyy myös taiteilijoita, jotka ovat kutsuttuina tekemässä töitään ympäri maailmaa.

Avoimet ovet lauantaina 27.8.2016
- Media- ja kutsuvierastilaisuus klo 15-16 Duettojen lämpiössä ja Opuksissa. Paikalla ovat taiteilijat sekä Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Tampereen taidemuseon museonjohtaja Taina Myllyharju ja läänintaiteilija Vesa Varrela Taiteen edistämiskeskuksesta. 
- Yleisölle avoimet ovet klo 16‒19. Yleisö voi tutustua sekä taiteeseen että samalla kiertää talon keväällä avatuissa uusissa tapahtumatiloissa Maestrossa, Duetoissa ja Riffissä. Vapaa pääsy.

Video: Näin syntyivät Leijonan elämää -graffitikilpailun taideteokset

Lehdistökuvat liitteenä
- Olen osa tätä tarinaa, Kaarina Kaikkonen. Kuvaaja: Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo 
- Octo: Leijonan elämää. Kuvaaja: Saara Koivisto 
- Wille Klén ja Tomas Regan: TAM+PERE. Kuvaaja: Saara Koivisto

Lue lisää: Tampere-talon muu taide

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Tampere-talo, puh. 040 5511 551, paulina.ahokas@tampere-talo.fi

Museonjohtaja Taina Myllyharju, Tampereen taidemuseo, puh. 040 8016 665, taina.myllyharju@tampere.fi

Läänintaiteilija Vesa Varrela, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 842, vesa.varrela@taike.fi

Taiteilijoiden yhteystiedot ja haastattelupyynnöt

Tampere-talon viestintä: Anne Sivula p. 040 717 4873, anne.sivula@tampere-talo.fi

*)Tampere-talon tontilla vuosina 1964‒72 sijainneessa eläintarhassa astui leijonapariskunta, jonka Tampereen kaupunki sai lahjana Puolasta. Leijonat saivat aikanaan nimet Tam ja Pere. Toimintavuosien aikana eläintarhaan kertyi monia muitakin eläimiä, kaiken kaikkiaan 33 eri eläinlajia. ”Leijonan luola” oli silloisella tontilla lähes samalla kohdalla, kuin Tampere-talon nykyiset Opus-kokoustilat. Tästä syntyi ajatus, että Tam ja Pere voisivat jatkaa graffititaiteen muodossa elämäänsä lähes alkuperäisellä paikallaan Opus-tilojen seinillä.

Opus-tilat sijaitsevat talon toisessa kerroksessa Puistolämpiön kyljessä. Niitä käytetään pienryhmätyöskentelyyn, työpajoihin, koulutuksiin sekä konserttitarjoiluihin. 

Liitetiedostot

Tampere-talo on monipuolinen, laajaa asiakaskenttää palveleva kulttuurin, konserttien ja kokouspalveluiden tarjoaja. Se on Pohjoismaiden suurin kulttuuri- ja kongressikeskus, joka on toistuvasti valittu Suomen kongressitalojen kärkeen.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs