Yksi Suomen rikoshistorian omituisimmista oikeustapauksista on loppusuoralla. Anneli Auerin asianajaja Juha Manner kertoo Advokaatissa, ettei ole varma olisiko ottanut jutun hoitaakseen, jos olisi etukäteen tiennyt, mitä on tulossa.
– Olo on hiukan samanlainen kuin olisi luovinut merellä kovassa myrskyssä ja selviytynyt kuin ihmeen kaupalla maihin. Vasta jälkeenpäin tajuaa, miten olisi voinut käydä.
Juttu oli Mannerin mukaan juridisesti varsin yksinkertainen. Raskaus tuli muusta: pitkästä kestosta, median suuresta huomiosta ja siitä, että hän toimi yksin jutussa, jossa oli vastassa parhaimmillaan neljä syyttäjää. Jos voisi tehdä jotain toisin, Manner ottaisikin heti alussa toisen juristin avustamaan jutun hoidossa.
Manner toimii asianajajana Turussa, ja on palaamassa muiden työtehtäviensä pariin. Varsinaisina erityisaloinaan hän pitää yritysjuridiikkaa ja yksityishenkilöiden riita-asioiden hoitamista.
Tuomioistuimet sähköistyvät rytinällä
Oikeudenkäynneistä on tulevaisuudessa tulossa kokonaan paperittomia. Muutos ei kuitenkaan ole vuosien päässä, vaan se on osin jo tapahtunut. Uusia toimintatapoja testataan parhaillaan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi paperittomia toimintamalleja on kokeiltu onnistuneesti.
Koko maassa sähköisiin oikeudenkäynteihin siirrytään 2019. Muutos vaati paitsi salien varustamista uudella tekniikalla, myös kaikkien osapuolten laajaa kouluttamista uuteen toimintatapaan. Muutos on vääjäämätön ja vertautuu esimerkiksi pankkiasioinnin sähköistymiseen jo vuosia sitten.
Opas työnantajille ruuhkavuosista
Asianajaja Maria Carlsson julkaisi kirjan ruuhkavuosien hallinnasta. Siinä ei neuvota, miten perheellinen selviää uraputkesta hengissä, vaan kannustetaan yrityksiä huomioimaan työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet. Carlsson uskoo rakennemuutokseen, ei henkilökohtaisiin valintoihin: Joustot näkyvät tehokkuudessa ja yrityksen tuloksessa.
Ruuhkavuodet eivät kosketa vain perheellisiä vaan työnantajan tarjoamien joustomahdollisuuksien pitäisi olla kaikkien työntekijöiden käytettävissä.
– Vaikka monesti suurimmat arjen haasteet liittyvät perheeseen, taustalla voi olla myös intohimoinen harrastus tai vaikkapa halu matkustella, Carlsson muistuttaa.
Lisätietoja:
Janne Laukkanen, Advokaatin päätoimittaja, puh. 040 588 1925, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1