- Nyt on korkea aika päivittää lainsäädäntö ajan tasalle, jotta taloyhtiöt saavat selvät ohjeet parveketupakoinnista johtuvien ongelmatilanteiden käsittelyyn, sanoo Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi vuoden alussa Otakantaa.fi –palvelussa kansalaisia kertomaan, millaisia uudistuksia he haluaisivat tupakkalakiin. Parveke- ja pihatupakoinnin kielto oli yksi teemoista, joka sai eniten kommentteja – puolesta ja vastaan:
On aivan oikein, että lainsäädännössä otettaisiin selvä, kieltävä kanta asuinrakennusten parvekkeella ja pihaterasseilla tapahtuvaan tupakointiin. Tupakoivat henkilöt joko eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, että tupakansavu aiheuttaa allergisia reaktioita tai pahoinvointia.
Minusta tupakointi voidaan kieltää esimerkiksi talojen yleisillä parvekkeilla, mutta omalla parvekkeella tai pihalla sitä on vaikea kieltää. Tällöin tupakoitsijat siirtyvät polttamaan sisällä omassa asunnossaan ja hajuongelma vain pahenee ilmanvaihdon vuoksi.
Parveke kuuluu asunto-osakkeeseen, eli on yksityisomaisuutta. Miten kenelläkään on oikeus tulla määräilemään, mitä siellä saa tehdä? Pitääkö kaikkien elää joittenkin astmaatikkojen ehdoilla?
- Kommentit osoittavat, miten hankalasta ja herkästä asiasta on kyse. On korkea aika päivittää lainsäädäntö ajan tasalle, jotta taloyhtiöt saavat selvät ohjeet ongelmatilanteiden käsittelyyn, huomauttaa Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.
- Kaikilla tulisi olla oikeus raittiiseen ilmaan omassa kodissaan. Myös monet itse tupakoivat haluaisivat asua savuttomassa taloyhtiössä, varsinkin, jos heillä on lapsia, Hara jatkaa.
Terveyshaitta työlästä todistaa
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan tupakkalain kokonaisuudistusta. Nykyinen tupakkalaki ei ota suoraan kantaa parveketupakointiin ja muun muassa Isännöintiliitto on esittänyt, että uudessa laissa parveketupakointi tulisi kieltää kokonaan.
Korkein oikeus linjasi vuonna 2008, ettei asunto-osakeyhtiö voi kieltää yleisesti tupakointia osakkeenomistajan hallintaan kuuluvilla parvekkeilla. Sen sijaan taloyhtiö voi kieltää tai rajoittaa tupakointia hallituksen tai yhtiökokouksen päätöksellä kiinteistön yhteisissä tiloissa, kuten pihassa, rappukäytävissä tai tuuletusparvekkeilla.
Tänä keväänä voimaan tulleessa asumisterveysasetuksessa säädetään toimenpiderajoja muun muassa tupakoinnin naapureille aiheuttamiin haittoihin. Terveydensuojelulain mukaan parveketupakointi voidaan kieltää, jos se aiheuttaa jollekin naapurille terveyshaittaa. Naapurin tupakoinnista kärsivä voi pyytää avuksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen.
- Terveyshaitan toteen näyttäminen on hankalaa ja osin myös tulkinnanvaraista. Siksi nykyinen sääntely ei turvaa riittävästi asuintilojen savuttomuutta.
- Asuinkiinteistöjä koskevat säännökset pitäisi siirtää osaksi tupakkalakia. Mallia voisi ottaa työyhteisöjen savuttomuutta koskevista säännöksistä, Hara huomauttaa.
Savu pakotti muuttamaan
Rivi- tai kerrostalossa tupakointi voi pahimmillaan ajaa naapurit pois kodistaan. Näin kävi eräälle varsinaissuomalaiselle perheelle.
Kesästä 2013 tuli painajaiskesä. Kaksikerroksisessa rivitalossa asunut nelihenkinen perhe sai uudet seinänaapurit, jotka tupakoivat. Jo ennestään toisella puolella asui lapsiperhe, jossa molemmat vanhemmat polttivat runsaasti.
Pian alkoivat ongelmat. Pienellä, tuulettomalla pihalla savu jäi pyörimään katon räystään alle ja kulkeutui siitä koneellisen ilmanvaihdon kautta naapuriasuntoon.
- Olemme molemmat mieheni kanssa tupakoineet joskus itsekin, emmekä valita pienistä. Molemmat naapurimme kuitenkin polttivat lähes koko ajan, yötä myöten, meidän ilmanvaihtomme kohdalla, toinen perheen vanhemmista toteaa. Hän ei halua esiintyä julkisuudessa nimellään, koska kokee asian yhä sen verran araksi.
Terveysongelmat kasaantuivat
Tupakansavu tunkeutui makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen ja tarttui vaatteisiin. Asukkaat, varsinkin perheen äiti, kärsivät erilaisista limakalvo-oireista ja sitkeästä yskästä, joihin piti hankkia avuksi allergialääkkeitä. Nukahtaminen helteisessä asunnossa oli vaikeaa, mutta ikkunoita ei voinut aukaista savun ja hajun takia.
- Ajattelin, että saan kohta astman. Pelkäsin myös lasteni terveyden puolesta.
Perhe yritti ratkaista ongelmaa puhumalla, mutta tilanne ei muuttunut. Tämän jälkeen asumisoikeusasunnon isännöitsijä oli naapureihin yhteydessä useaan otteeseen – tuloksetta. Perhe otti yhteyttä myös terveysviranomaisiin, mutta sieltä saatu viesti oli, että vaikka savuhaittoja mittauksissa todettaisiin, ne johtavat harvoin mihinkään.
- Meistä oli järkyttävää, että naapurit eivät reagoineet pyyntöihimme mitenkään. Tilanne olisi korjaantunut, jos he olisivat siirtyneet tupakoimaan esimerkiksi läheisen metsän reunaan, 15 metrin päähän. Asumisoikeusyhtiökin oli tilanteessa hampaaton.
Kriteeriksi häiritsevyys
Perheellä on selvä kanta suunnitteilla olevaan tupakkalain uudistukseen.
- Jos parveke- ja pihatupakointi olisi kielletty laissa, myös taloyhtiön olisi helpompi puuttua siihen. Lakiin pitäisi saada ainakin kohta, jossa todetaan, että naapureita häiritsevä tupakointi on lopetettava. Toiset ovat savulle herkempiä kuin toiset, siksi häiritsevyyden pitäisi olla se kriteeri.
Lopulta perhe sai tarpeekseen ja päätti muuttaa. Asumisoikeusyhtiö auttoi etsimään savuttoman naapuruston. Kaikki fyysiset oireet helpottivat uudessa asunnossa.
- Vaikka muutosta kalliimpaan asuntoon aiheutui meille tuhansien eurojen lisäkustannukset ja lasten kaverit jäivät vanhan kodin alueelle, se kannatti.
- On mahtavaa, että nyt voi avata ikkunan omalle pihalle.
Naapurini tupruttelee parvekkeella - mitä teen?
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH
p. 050 460 2324
Suomen ASH ry on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja yhteistyöverkosto.
Tavoitteemme on savuton Suomi. www.suomenash.fi Twitter: @SuomenASH
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1