Presidentti Tarja Halonen on huolestunut kielimaiseman yksipuolistumisesta. ”Vaikka suomen kielessä olisi loistavia sanoja, käytetään englantia ja siitä pohjautuvia ilmaisuja.” Englanti on Halosen mukaan ”maailman pilatuin kokouskieli”. Meidän tulee toki osata englantiakin, arvioi Halonen, mutta toivoo samalla, että arvostaisimme ”kielipuutarhan moninaisuutta”.
Halonen ottaa Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) verkkosivuilla julkaistussa haastattelussa esiin myös ruotsin ja venäjän. Ruotsin kieli on väylämme pohjoismaiseen yhteistyöhön, ja Halosen mukaan on ollut ”demokratian osoitus, että olemme kaksikielinen maa”. Halonen pitää valitettavana, että Ukrainassa käytävä sota on vähentänyt kiinnostusta ja yhteyttä venäjän kieleen. ”Toivoisinkin, että kulttuuriin kohdistuva turha vihamielisyys saataisiin laantumaan. On hyvä pitää politiikka sekä kieleen ja kulttuurin liittyvät asiat erillään.”
Tarja Halonen arvioi pystyneensä vaikuttamaan siihen, miten eri kieliin suhtaudutaan Suomessa. ”Erityisesti vähemmistökieliasioissa.” Hän on edistänyt Suomen romanikielen asemaa ja romanien koulutusta. Halosella oli merkittävä rooli, kun Suomi antoi karjalan kieltä koskevan asetuksen hänen presidenttikaudellaan.
Halonen puhuu haastattelussa lapsuutensa kielimaisemasta Helsingin Kalliossa ja kertoo jo hyvin pienestä tottuneensa siihen, että Suomessa on monta kieltä. Hän oppi slangia, ja jokapäiväisessä elämässä oli vaikutteita myös ruotsista ja venäjästä. Hänen mukaansa useamman kielen osaaminen on aina rikkaus.
Toisaalta tulee muistaa äidinkielen merkitys. ”Myös maahanmuuttajalasten osalta on tärkeää ottaa huomioon, että oman kielen hallinta voimaannuttaa.” Kansalaisuutta varten vaadittavissa testeissä olisi Halosen näkemyksen mukaan hyvä pitäytyä kielitaidon testaamisessa.
Presidentti Tarja Halonen on uransa aikana kiinnittänyt huomiota kielellisiin ja muihin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. ”Kun teen työtä kestävän kehityksen edistämiseksi, kieli on se, jolla ihmiset voi saada vakuuttuneiksi.”
Halonen muistuttaa, että kielessä on kaksi tasoa. ”Itse kielenkäytön lisäksi on sydämen taso. Korrekti kielenkäyttö ei aina yksistään riitä eikä sinällään vakuuta, jos ei ole sydän mukana.”
Tarja Halosen mielestä on tärkeää, etteivät tietyt ryhmät valtaa esimerkiksi poliittisesti sanoja tai symboleita. ”Eli tasa-arvoon on tässäkin syytä kiinnittää huomiota, että kieliä ei omita tai silvota.”
Presidentti Tarja Halonen täytti jouluaattona 80 vuotta. Kotuksen johtaja Leena Nissilä haastatteli häntä kieliasioista helmikuun puolessavälissä.
Haastattelu julkaistiin kotus.fi-sivuston 10 kysymystä kielestä -palstalla 19. helmikuuta. Palstalla kysellään muun muassa, mikä tekstilaji haastateltava kokee olevansa ja minkä kirjan hän ottaisi mukaansa autiolle saarelle. Palstalla on aiemmin haastateltu Jenni Haukiota, Pasi Heikuraa, Juha Hurmetta, Heli Laaksosta ja Seija Paasosta sekä monia muita kielen rakastajia ja ammattilaisia.
Presidentti Tarja Halosen haastattelu on luettavissa ruotsiksi käännettynä Kotuksen julkaisemassa Språbruk-lehdessä.
Leena Nissilä, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, 0295 333 220, leena.nissila(ät)kotus.fi
”Kieli on se, jolla ihmiset voi saada vakuuttuneiksi” (10 kysymystä kielestä, kotus.fi, 19.2.2024)
Tarja Halosen haastattelu ruotsiksi käännettynä (Språkbruk, 19.2.2024)
Vuonna 2011 Presidentinlinnassa juhlistettiin Viljo Koiviston uutta julkaisua. Kuva Matti Porre. Tasavallan presidentin kanslia..jpg
Koko: 0,05 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 535x357Vuonna 2011 Presidentinlinnassa juhlistettiin Viljo Koiviston uutta julkaisua. Kuva Matti Porre. Tasavallan presidentin kanslia..jpg
Koko: 0,05 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 535x357
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1