Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaisemassa katsauksessa tarkastellaan vanhempien sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteyttä lapsen koulupudokkuuteen. Sillä tarkoitetaan tässä toisen asteen tutkinnon puuttumista. Noin 12 prosenttia nuorista aikuisista ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 24 ikävuoteen mennessä. Matalalla koulutuksella on yhteys moniin ei-toivottuihin ilmiöihin, kuten heikkoon työmarkkina-asemaan, varhaiseen eläköitymiseen, köyhyyteen ja heikompaan terveyteen.
Sosiaalityön professori Johanna Kallion johtamassa hankkeessa tutkittiin huono-osaisuuden periytymiselle altistavien ja siltä suojaavien ei-materiaalisten tekijöiden merkitystä. Suojaavia ei-materiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvä varhainen vuorovaikutus sekä vanhempien terveys ja koulutus. Lisäksi tarkasteltiin lapsen varhaisen kotoa pois muuttamisen ja varhaisen perheellistymisen huono-osaisuuden ylisukupolvisuudelle altistavaa merkitystä.
Yksi mielenkiintoisimmista tuloksista liittyi vanhempien eri huono-osaisuustekijöiden ylisukupolvisuuden osittain sukupuolittuneisiin vaikutuksiin.
- Liki kaikki vanhempien huono-osaisuustekijät ovat voimakkaammin yhteydessä poikien kuin tyttärien toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, kertoo Kallio tutkimusryhmänsä työn perusteella.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiemman käsityksen, että Suomessa mahdollisuuksien tasa-arvo saavutetaan useammin naisten kuin miesten kohdalla.
Toinen kiinnostava kysymys oli perhetaustaan liittyvän huono-osaisuuden ajoituksen merkitys. Tutkimuksen puitteissa vertailtiin tilanteita, joissa lapsi oli ollut joko 0-1-vuotias tai 16-17-vuotias. Tulokset osoittivat, että vanhempien sosioekonomiseen huono-osaisuuteen kytkeytyvät tekijät olivat molemmissa ikävaiheissa yhteydessä lapsen toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Yhteys varhaislapsuuden aikana oli vain hitusen vahvempi kuin teini-iässä, kun lapsen aikaisempi altistuminen huono-osaisuudelle oli huomioitu.
Käytännössä tämä tarkoittaa, perinteisestä katsannosta poiketen, että huono-osaisuutta ehkäisevät investoinnit kohdistuen nuoruuteen tulee nähdä yhtä arvokkaina kuin varhaislapsuuteen kohdistuvat. Ei ole koskaan liian aikaista tai liian myöhäistä turvata lapsen tai nuoren koulutuspolku.
Tutkimushankkeen loppuseminaari järjestetään tänään torstaina 19.3.2020 klo 13–15 Zoom-verkkoseminaarina, jota myös media on tervetullut seuraamaan:
https://utu.zoom.us/j/498298211
Meeting ID: 498 298 211
SEMINAARIOHJELMA:
13.00 Seminaarin avaus / tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila ja projektipäällikkö Mari Kontio
13.05 Hankkeen tausta ja tavoitteet / professori Johanna Kallio
13.15 Huono-osaisuus, kriittiset siirtymät ja koulupudokkuus / tutkija Niko Eskelinen
13.35 Lapsuuden perheen huono-osaisuus ja varhainen vuorovaikutus / tutkija Helena Hautala
13.55 Huono-osaisuuden ajoitus ja kertautuminen sekä koulupudokkuus / tutkija Niko Eskelinen
14.15 Lapsuuden perheen huono-osaisuus ja osallisuuden kokeminen / tutkija Helena Hautala
14.35 Yhteenveto ja jatkotutkimusaiheet / professori Johanna Kallio
Lisätietoja:
Johanna Kallio, professori, puh. 050 594 8939, [email protected]
Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja, p. 040 592 6629, [email protected]
Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli. www.turku.fi/kaupunkitutkimus
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1