Vieraslajitorjunnassa on alkanut jättipalsamin karkoitusprojekti – Lappeenranta pyytää kuntalaisia talkoisiin

Lappeenrannan kaupunki laajentaa vieraslajien torjuntaa kesällä 2018. Kaupunki on jo torjunut jättiputkia oman torjuntatiimin avulla vuodesta 2010, mutta nyt toimintaa laajennetaan erityisesti jättipalsamin torjuntaan. Kaupunki on aloittanut vieraslajiprojektin, johon myös kuntalaisia pyydetään osallistumaan.  

Projektin aloitustalkoot Rakuunamäellä

Tärkein osa jättipalsamin ehkäisyä on niiden hävittämiseksi järjestettävät talkoot, joihin toivotaan mahdollisimman paljon vapaaehtoisia. Ensimmäiset talkoot kaupunki järjestää yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa 6.6.2018 kello 16.00 Rakuunanmäellä. Kokoontuminen on pumppuhuoneen edessä. Talkoolaisille järjestetään paikan päällä ohjeistusta, työkäsineet, välineitä ja virvokkeita. Osallistujilta toivotaan kitkentätalkoisiin soveltuvaa pukeutumista ja jalkineita. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita talkoisiin avuksi tai seuraamaan ja sinne toivotaan mahdollisimman suurta osallistujamäärää. Paikalle saapuu myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston edustaja esittelemään SENSEI-tutkimushanketta, joka käsittelee ympäristön havainnointiteknologioita. 

Muita kasveja tuhoava jättipalsami lisääntynyt merkittävästi Lappeenrannassa

Jättipalsami on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Lappeenrannan kaupunki kiinnittää erityistä huomiota jättipalsamin torjuntaan nyt siksi, että kasvi on levinnyt alueella merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Sitä kasvaa koko Lappeenrannan alueella ja varmoja havaintoja on esimerkiksi Rakuunanmäeltä ja Palosuonkadulta. Kaupungin torjuntaprojektiin palkkaaman koordinaattori Valtteri Mannisen mukaan jättipalsami on yksi potentiaalisimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle Suomessa.

-      Jättipalsami on ihmisen toimesta Suomeen kulkeutunut aggressiivisesti leviävä kasvi, joka levitessään syrjäyttää alkuperäisiä kasvilajeja ja on myös vaaraksi maassa eläville selkärangattomille, sanoo Manninen.

Luonnon monimuotoisuuden heikentämisen lisäksi jättipalsami voi aiheuttaa taloudellisia tappioita esimerkiksi istutuksille tai maanviljelykselle. Voimakkaasti levitessään kaupunki- ja puistoympäristöissä jättipalsami voi olla myös esteettinen haitta ja vaikuttaa virkistysalueiden viihtyvyyteen. Toisin kuin esimerkiksi jättiputki, jättipalsami ei ole ihmisen terveydelle haitallinen tai vaarallinen, joten sen torjuntaan voi osallistua kuka tahansa matalalla kynnyksellä. Paras tapa jättipalsamin ehkäisemiseen on talkoot, joissa kitkemällä tai niittämällä pyritään torjumaan kasvia.

-      Jättipalsami on levinnyt koko Lappeenrannan alueelle ja sen hävittäminen vaatii paljon työtä usean vuoden ajan, joten kansalaisten osallistuminen vapaaehtoistyöhön on välttämätöntä, kertoo Manninen.

Kitkentätalkoiden lisäksi kaupunkilaiset voivat ilmoittaa jättipalsamihavainnoistaan kaupungin nettisivujen kautta ePalaute palveluun osoitteessa https://epalvelu.lappeenranta.fi/eFeedback/fi/Home/Projects 

Suurikukkainen jättipalsami leviää helpoimmin kosteissa paikoissa 

Jättipalsami on yksivuotinen suurruoho, joka saattaa kasvaa jopa kolmen metrin korkuiseksi. Kasvin tunnistaa suikeista ja tiheähampaisista lehdistä sekä suurista vaaleanpunaisista kukista, joita kasvi alkaa tuottaa yleensä heinäkuussa. Kukkien väri voi kuitenkin vaihdella valkoisista tummanpunaisiin.

Jättipalsamia kasvaa yleensä tiheissä kasvustoissa. Jättipalsami leviää muodostamalla siemenkodan, joka kypsänä repeää todella herkästi singoten siemeniä jopa 8 metrin päähän. Tämän takia jättipalsami pitää saada hävitettyä ennen siemenkodan muodostumista. Kasvi tuottaa todella runsaasti siemeniä, jopa tuhansia siemeniä yksilöä kohden. Jättipalsamia kasvaa erityisesti kosteissa olosuhteissa kuten rannoilla, ruovikoissa, kosteikoissa, niityillä, lehdoissa sekä purojen ja jokien reunoilla. Erityisen riskialttiita paikkoja jättipalsamin leviämisen kannalta ovat virtaavan veden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kasvupaikat, koska kasvin leviäminen on tehokkaampaa siementen kulkeutuessa veden mukana uusille kasvupaikoille. 

Lisätietoja:

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
Valtteri Manninen, ympäristötarkastajaharjoittelija
p. 040 759 6695, valtteri.manninen(at)lappeenranta.fi