Turun kaupungin vuoden kolmannen talousennusteen mukaan veroja arvioidaan kertyvän yhteensä noin 12,3 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuvuodesta ennustettiin.
Kaupunkitasolla nettokäyttömenot toteutuvat budjetin mukaisesti. Nettokäyttömenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on erittäin maltillinen 0,6 miljoonaa euroa (0,1 prosenttia). Turun kaupunginhallitus käsittelee vuoden kolmatta osavuosikatsausta kokouksessaan 6.11.2017.
Turun vuoden 2017 talousarvio laadittiin 21,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Taustalla oli kilpailukykysopimukseen verorahoitukseen liittyvät leikkaukset. Vuoden 2017 yhteisöveron odotettua parempi kehitys näyttäisi osittain kattavan kiky-sopimukseen perustuvat valtionosuustulojen leikkaukset.
Nettokäyttömenot toteutuvat lähes suunnitellusti. Kasvu edellisvuoteen verrattuna on erittäin maltillinen. Vertailukelpoinen kasvuennuste edelliseen vuoteen verrattuna tulisi olemaan 0,6 milj. euroa (0,1 %) ennusteen mukaan. Kun vielä korko- ja rahoitustuottoja ennustetaan kertyvän budjetoitua enemmän, nousee kaupungin tulosennuste 12,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Ylijäämäennusteeseen sisältyy vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä kertyvä kertaluonteinen tulo, jota ilman kaupungin tilikausi olisi 10,7 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate ei kata poistoja. Investoinneista vain 22 prosenttia pystytään kattamaan tulorahoituksella.
Verotulojen ja rahoitustuottojen ennustetaan kehittyvän suotuisasti ja niiden odotetaan ylittyvän noin 29,4 milj. euroa. Veroennusteen paranemisesta huolimatta kaupungin taloudellinen liikkumavara jää pieneksi. Tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen.
Investointitaso tulee myös taloussuunnitelmakaudella pysymään korkeana. Veropohjan odotetaan kasvavan, mutta samalla kasvaa palvelujen kysyntä ja sen vaatima rahoitus.
Vuonna 2016 talousarvio ylittyi varhaiskasvatuksessa sekä terveyspalveluissa kustannuspaineet näkyvät myös vuoden 2017 talousarvion toteutumisessa. Väestön ikääntyminen ja positiivinen muuttoliike ovat lisänneet palvelutarvetta hyvinvointitoimialan terveyspalveluissa.
Kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2017 myöntää toisen talousennusteen perusteella kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioon 2,9 milj. euron määrärahan korotuksen. Korotuksen perusteena oli se, että sivistystoimialalla alkuperäisessä talousarviossa pysyminen ei onnistuisi tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen kysyntä on selvässä kasvussa. Toimialan säästöennuste kolmannessa talousennusteessa on 0,6 milj. euroa (0,2 %).
Kaupunginhallituksen antaman toimeksiannon mukaisesti toimialajohtaja on esittänyt kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuottavuuden lisäämiseksi useita toimenpiteitä. Toimialan selvityksen pohjalta kunnallisten päiväkotien täyttöaste vaihtelee suuresti kalenterivuoden aikana ollen alimmillaan syyskuussa ja korkeimmillaan toukokuussa. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen suhteellisesta osuudesta on aiemmin päädytty suhdelukuun 70 % - 30 %. Käytännössä kiinteä suhdeluku voi johtaa kunnallisten päiväkotien osalta ajoittaiseen tehottomaan kapasiteetin käyttöön.
Sivistystoimialaa pyydetään selvittämään, miten palveluohjausta voidaan kehittää niin, että kunnallinen varhaiskasvatus olisi vähemmän herkkä luonnollisen kausivaihtelun aiheuttamalle käyttöastevajaukselle. Lisäselvitykset tulee toimittaa kaupunginhallitukselle vuoden 2018 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Kaupunginhallitukselle esitetään, että se ottaisi uudelleen käsittelyyn päätöksen, jossa se hylkäsi sivistystoimialan tuottavuutta lisäävät toimenpiteet (ryhmäkokojen kasvattaminen varhaiskasvatuksessa suhdelukua nostamalla ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 20 tuntiin) ja kasvattamalla opetusryhmien kokoa erityisesti perusopetuksessa.
Vuoden 2017 kolmannen talousennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi muodostuu 12,3 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon merkitty alijäämä vuodelle 2017 on 21,6 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon 24,5 milj. euroa.
Ennusteen mukaan vuosikate on 24,9 milj. euroa, mikä olisi 36,1 milj. euroa talousarviota parempi. Vuosikate ei kata suunnitelman mukaisia poistoja, jotka ennusteen mukaan olisivat 52,8 milj. euroa.
Tilikauden tulokseen sisältyy satunnaisissa erissä esitetty vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovuttamisesta syntyvä kertaluonteinen luovutusvoitto. Tilikauden tulosta heikentää ennusteeseen vuosikuluksi merkitty 14,5 milj. euroa Turku 2029 säätiölle vahinkorahastosta maksettava säädepääoma. Tilikauden alijäämä oikaistuna satunnaisilla erillä on - 10,7 milj. euroa.
Verotuloennuste on nyt tehdyssä ennusteessa 748,2 milj. euroa. Ennusteen mukaan verotulot ylittyvät 24,1 milj. euroa talousarvioon verrattuna. Valtionosuustuloja toteutunee 253,5 milj. euroa. Rahoitustuottoja kertyy 5,3 milj. euroa talousarviota enemmän.
Kunnallisverotulojen ennustetaan toteutuvan 8,5 miljoonaa talousarviota suurempana. Kunnallisverojen ennakoitua voimakkaampi kasvu on seurausta yksityisen sektorin palkkasumman kasvusta sekä työllisyystilanteen parantumisesta. Kiinteistöverotulojen ennakoidaan kasvavan, mutta hieman arvioitua heikommin. Tästä syystä talousarvioon kirjattu tavoite jäänee saavuttamatta n. 0,8 miljoonalla.
Valtionosuudet laskevat viime vuodesta, mutta laskun arvioidaan olevan pelättyä pienempi. Viimeisimmän Kuntaliiton ennusteen mukaan valtionosuustulot ovat toteutumassa 0,7 miljoonaa talousarviota suurempana.
Osa investoinneista siirtyy, lainakanta nousussa
Kuluvan vuoden toisessa talousennusteessa kaupungin toteuttamien investointien menoennuste on yhteensä 112,8 milj. euroa.
Strategisten maankäytön hankkeista Kauppatori ja Logomon silta eivät ole edenneet suunnitellusti ja siksi rahankäytön ennustetaan alittuvan merkittävästi suunnitellusta, yhteensä 4,3 milj. euroa. Tuloa tuottavat uusinvestointikohteet, joista saadaan myytäviä tontteja tai maankäyttösopimustuloja, ennustetaan toteutuvan lähes suunnitellusti.
Funikulaarin rahoitustarve jää 1,5 milj. euroa suunnitellusta töiden siirryttyä rakennus- ja poikkeusluvista tehtyjen valitusten vuoksi. Nimettyjen koulukohteiden eteneminen ja rahankäyttö alittuu suunnitellusta yhteensä 1,7 milj. euroa. Pienten koulukohtaisten investointien (alle 1 milj. euroa) eteneminen ja rahankäyttö alittuu lisäksi 1,0 milj. euroa kuluvana vuonna. Samppalinnan maauimalan rahankäyttö ylittyy yhteensä 1,4 milj. euroa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt.
Talousennusteessa kaupungin lainakannan kasvuksi on merkitty 100,0 milj. euroa. Velanotosta merkittävä osa menee tytäryhtiöiden investointien rahoittamisen. Vuoden 2017 lopussa lainakanta lisääntyy arviolta noin 100 milj. eurolla. Lainakantaennuste on 775,3 milj. euroa (2016: 675,3 milj. euroa), mikäli toiminnan ja investointien sekä rahoituksen kassavirrat toteutuvat. Lainat asukasta kohden olisivat 4 113 euroa (2016: 3 600 €/asukas) ennustetun asukasluvun 188 500 mukaan laskettuna.
Kolmannen talousennusteen mukaan kaupungin käyttötalousosan toimintakulut alittavat talousarvion 7,4 milj. eurolla.
Suurimmat nettokäyttömenojen poikkeamat:
Sairaanhoitopiirin maksuosuuksien ennuste on 3,4 milj. euroa yli talousarvioon varatun. Sairaanhoitopiiri on kokonaisuudessaan tekemässä ylijäämäisen tuloksen ja kunnille tulee palauttaa kuntaosuuksia alennettujen hintojen muodossa.
Sivistystoimialan määrärahaa korotettiin osavuosikatsauksen 2. ylitysennusteen mukaisesti 2,9 milj. euroa. Määrärahakorotuksen ennustetaan kattavan sekä päivähoitomaksutulojen pienenemisen että palvelusetelimenojen kasvun.
Tilikauden nettokäyttömenoja (ml. liikelaitokset) kuvaava toimintakate on ennusteen mukaan 1 029,2 milj. euroa. Nettokäyttömenoja toteutuisi 5,9 milj. euroa talousarviota vähemmän.
Henkilöstökulut tulevat toisen ennusteen mukaan olemaan noin 495,0 milj. euroa. Laskua tulisi olemaan noin 10,8 milj. euroa (-2,2 %). Henkilötyövoimatavoite vuodelle 2017 on 10 055 ja ennusteen mukainen toteutuma olisi 10 073 henkilötyövuotta, jolloin tavoite kaupunkitasolla ylittyisi 18 htv:llä.
Lisätiedot:
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, p. 050 5590 224, [email protected]
Johtaja Jukka Laiho, talous- ja strategiaryhmä, p. 040 7603 999, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1