Kaupunginvaltuuston vuoden ensimmäisessä kokouksessa merkittiin tiedoksi Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän viime vuoden määrärahaylitys (9,2 miljoonaa) ja päätettiin edellyttää Keusotelta toimenpideohjelmaa vuoden 2019 ylitysten (12,9 miljoonaa) kattamiseksi.
Kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen kiitti Keusoten hallitusta ja henkilökuntaa jaksamisesta raskaan aloitusvuoden aikana. Hän tähdensi samalla, että kuntayhtymän jäsenkuntien arviot menokasvun syistä ja ratkaisuista sotekulujen suitsimiseksi eroavat toisistaan.
– Budjetti voi olla tavoitteellinen vain, jos kaikilla on selkeä ja yhteinen näkemys niistä syistä, joista kulukasvu johtuu. Tarvitaan myös toimiva ohjausmalli.
Kokouksessa käytiin läpi Keusoten Järvenpäälle toimittama selvitys Järvenpään sotekulujen menokasvusta.
Järvenpään kaikki sotemenot ovat kasvaneet vuodessa 10 %. Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on Järvenpäässä kasvanut vuodessa 9 % ja päivystysmenot 3 %, mikä näkyy myös erikoissairaanhoidon kustannusten liki 5 %:n kasvuna. Kuntoutuskuluissa on Järvenpäässä puolestaan tehty suurin, 58 %:n harppaus, kun Keusoten kaikissa yhtymäkunnissa keskiarvo on 19 %.
Järvenpään osuus Keusoten sotemenoista on yhteensä 22,7 %.
– Ihmettelen, miten yhden kunnan osuus voi yhtäkkiä kasvaa noin paljon. Kokonaismenojen kasvu on haaste, eivät yksittäiset budjetit. Rahaa sosiaali- ja terveysmenoihin tulee joka tapauksessa olemaan huomattavasti vähemmän tulevaisuudessa. Sopeuttaminen kannattaa tehdä nopeasti, jottei kontrasti tulevaan kasva liian suureksi, sanoi kaupunginjohtaja.
Myös valtuustopuheenvuoroissa korostettiin, että Keusoten yli 200 000 asukkaan alueella ja kuuden kunnan samantyyppisessä väestöpohjassa menokulujen tulisi käyttäytyä samanlaisesti.
Kuntayhtymän perussopimus (§ 16) määrittää ne reunaehdot, millä kaupunki voi etsiä ratkaisuja.
– Jäsenkuntien tulisi kokoontua ja katsoa, mikä niiden taloudellinen kantokyky on ja mitä sopeuttaminen vallitsevaan tilanteeseen tarkoittaa. Verotus tai kaupungin muista toiminnoista leikkaaminen ovat ainoat todelliset keinot, mutta minkäänlaisilla veronkorotuksilla ei tätä alijäämää kateta.
Kaupunginjohtaja toivoi valtuustolta valmiutta tehdä menoleikkauksia tarvittaessa.
Keskustelussa korostettiin, että Keusote on valtava organisaatio, joka tuo yhteen kuusi erilaista kuntaa ja jonka palvelujen budjetti on 650 miljoonaa, siinä missä Järvenpään 280 miljoonaa. Lisäksi mennyt vuosi oli ensimmäinen, kun palveluita tuotettiin yhdessä.
Valtuusto nosti esille peruspalvelujen toimivuuden ja oikea-aikaisuuden sekä yksityiskohtana JUST:in palvelut. Palvelusetelikokeilun vaikutuksista kulukasvuun kaivattiin tietoa. Valtuusto toivoi kaupungilta tarkempaa omistajanohjausta sekä parempaa talousraportointia Keusotelta.
Valtuusto hyväksyi lisäksi talousjohtajan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, Harjulan koulun asemakaavan muutosehdotuksen sekä Hyvinvointisuunnitelman vuosille 2020–2023. Valtuusto palautti esityksen Opetuksen ja kasvatuksen sekä Hyvinvoinnin palvelualueiden palvelualuejohtajan viran jakamisesta kahdeksi sekä siihen liittyvät hallintosäännön muutokset takaisin valmisteluun.
Kokouksessa kiitettiin kukin ja aplodein pitkän virkauran tehnyttä, eläkkeelle jäävää Opetuksen ja kasvatuksen sekä Hyvinvoinnin palvelualueiden palvelualuejohtaja Marju Taurulaa.
Valtuustokokouksessa Peter Hagman ilmoitti perustaneensa uuden valtuustoryhmän, Pienen ihmisen asialla, ja eronneensa kristillisdemokraattien ryhmästä.
Lisätietoja
Järvenpää on yli 43 000 asukkaan luonnonläheinen kaupunki, elinkeinoelämän ja yrittämisen vetovoimainen keskus Keski-Uudellamaalla. Järvenpään vahvuuksia ovat osaava työvoima ja sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Järvenpää on kulttuurikaupunki, joka on yli vuosisadan ajan houkutellut ja houkuttelee edelleen taiteilijoita ja luovien alojen tekijöitä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1