Opintouupumus, yksinäisyys ja opiskelussa koetut vaikeudet ovat yleisempiä niillä toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoilla, joilla on mielenterveysoireita. Korkeakouluopiskelijoista kaksi viidestä pitää oppilaitoksen tarjoamaa tukea liian heikkona, kertoo tuore tutkimus. Tutkijat tarjoavat myös ongelman ratkaisuun tähtääviä suosituksia.
Mielenterveysongelmat tekevät opiskelusta raskaampaa ja heikentävät opiskelijoiden kokemuksia omasta opintomenestyksestään. Yksinäisyys ja opintouupumus ovat merkittävästi yleisempiä niillä opiskelijoilla, joilla on mielenterveysoireita. Tämä selviää tuoreesta Kelan rahoittamasta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia oppimisen, opintojen sujumisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmia mielenterveysongelmiin liittyy lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoilla. Lisäksi tutkijat tarkastelivat, millaista apua opiskelijat saivat ja käyttivät sekä miten sukupuoli, perhetausta ja koulutussektori olivat yhteydessä mielenterveyteen.
Lähes 40 prosenttia niistä korkeakouluopiskelijoista, joilla oli mielenterveysoireita, piti oppilaitoksen tarjoamaa tukea vajavaisena tai täysin riittämättömänä. Toisen asteen opiskelijoista moni kertoi, että olisi tarvinnut enemmän tukea oppilaitoksesta, muista palveluista ja läheisiltä.
Toisella asteella koettiin eniten ongelmia psykologipalveluiden saatavuudessa, erityisesti niillä opiskelijoilla, jotka raportoivat sekä masennus- että ahdistuneisuusoireista. Terveydenhoitajan, lääkärin ja kuraattorin palvelujen saatavuudessa oli vähemmän ongelmia.
Opiskelijat kertoivat saaneensa tukea useammin läheisiltä kuin oppilaitoksilta tai ulkopuolisilta palveluilta.
– Nuorten pitäisi voida saada tukea helposti, jos heillä on ongelmia mielenterveyden kanssa. Opiskeluympäristön ja opiskeluhuollon tulisi tukea jo varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä riittävästi niitä opiskelijoita, joilla on mielenterveyteen liittyviä oireita, sekä vahvemmin tukitoimin niitä, joilla jokin mielenterveyden häiriö vaikeuttaa opiskelua, sanoo psykologitutkija Minna Parkkila.
Toisen asteen opiskelijoista lukiolaiset kokivat mielenterveysoireita useammin kuin ammattiin opiskelevat.
Mielenterveysoireita kokevilla toisen asteen opiskelijoilla oli enemmän poissaoloja kuin muilla toisen asteen opiskelijoilla. Poissaolot taas voivat heikentää opintomenestystä ja siten vaikuttaa nuoren tulevaisuudennäkymiin. Lisäksi mielenterveysoireilu oli yhteydessä esimerkiksi keskittymisessä ja lukemisessa koettuihin vaikeuksiin.
– Mielenterveysongelmilla voi olla varsin kauaskantoisia vaikutuksia moneen elämän osa-alueeseen. Ratkaisut tämän ikäisten nuorten mielenterveysoireiluun olisivat varhaisen puuttumisen kannalta hyvin tärkeitä, sanoo tutkija Johanna Korkeamäki.
Ammattiin opiskelevat käyttivät terveyspalveluita useammin kuin lukiolaiset.
Niillä toisen asteen opiskelijoilla, jotka kokivat perheensä taloudellisen tilanteen heikoksi, oli mielenterveysongelmia useammin kuin muilla. Oireilevien ja muiden opiskelijoiden perhetaustat eivät muuten juuri eronneet toisistaan.
Masennus- ja ahdistuneisuusoireista raportoineet opiskelijat kertoivat monista muistakin kuormitustekijöistä useammin kuin muut opiskelijat.
Mielenterveysongelmien syyt ovat moninaisia ja niin pitäisi olla ratkaisujenkin.
– Jos haluamme ratkaista nuorten mielenterveysongelmien yleistymistä, niin pitää ymmärtää, että mikään yksittäinen muutos ei todennäköisesti ratkaise ongelmaa. Tarvitaan siis useampia erilaisia toimenpiteitä, sanoo Korkeamäki.
Tutkimus tarjoaa viisi suositusta mielenterveyden kannalta parempien opiskeluympäristöjen kehittämiseen:
Tutkimuksen aineistona oli vuoden 2019 kouluterveyskysely ja vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Tutkijat analysoivat aineistoa kuvailevilla menetelmillä ja logistisella regressioanalyysilla.
– Tässä tutkimuksessa ei vielä näy koronakriisi, jonka vaikutus opiskelijoiden mielenterveyteen ei ole ollut ainakaan myönteinen, huomauttaa Korkeamäki.
Tutkimuksen toteuttivat Kuntoutussäätiön tutkijat.
Johanna Korkeamäki
tutkija, Kuntoutussäätiö
[email protected]
puh. 044 781 3127
Minna Parkkila
psykologitutkija, Kuntoutussäätiö
[email protected]
puh. 044 781 3112
**
Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle puh. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
[email protected]
Mediainfo on viikoittain ilmestyvä uutiskirje medialle.
Tilaa mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirjeet
Viestinnän yhteystiedot verkossa
https://www.kela.fi/yhteystiedot-viestinta
Seuraa Kelaa Twitterissä
@KelaFpa
**
FPA:s kommunikationsgrupp betjänar medierna på numret 020 634 7745 vardagar kl. 9–16
[email protected]
Mediainfo är FPA:s nyhetsbrev (på finska) riktat till medierna. Beställ nyhetsbrevet som utkommer en gång i veckan: www.kela.fi/uutiskirje
Kommunikationsenhetens kontaktuppgifter
www.fpa.fi/kommunikation
Följ oss på Twitter
@KelaFpa
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1