Turun kaupungin alueelle tuodaan tällä viikolla mehiläispesiä, jotka ovat osa Luonnonvarakeskuksen pölyttäjätutkimusta. Pesistä kerättävistä siitepölynäytteistä tutkitaan, millä kasvilajeilla mehiläiset ovat vierailleet ravinnonhaussa. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti kaupunkipuiden merkitys pölyttäjien ravinnonlähteenä.
Mehiläispesät tuodaan tutkimukseen valituille neljälle alueelle: keskustaan Puolalanpuistoon, Urheilupuistoon, Kupittaanpuiston lintulammikon aitaukseen ja Majakkarantaan. Pesät aidataan, jotta lemmikit tai pienet lapset eivät pääse vahingossa liian lähelle pesää. Arboristin on kesällä tarkoitus muutamana päivänä kuukaudessa laskea kaupunkipuissa vierailevat pölyttäjät.
Pölyttäjähyönteisten on maailmanlaajuisesti havaittu vähentyneen. Tärkeimmät syyt pölyttäjien ahdinkoon ovat ravinnon väheneminen ja torjunta-aineiden käyttö. Pölyttäjien väheneminen on huolestuttavaa, sillä 88 prosenttia tunnetuista kasveista on eläinpölytteisiä. Myös ihmisen käyttämistä viljelykasveista 70 prosenttia tarvitsee eläinvälitteistä pölytystä tuottaakseen satoa. Pölyttäjähyönteisten hyvinvointi vaikuttaa siis suuresti villien kasvien monimuotoisuuteen ja ihmisen ravinnonsaantiin.
Luonnonvarakeskuksen PölyMix-hankkeessa tutkitaan pölyttäjien esiintymistä ja ravinnonhankintaa pelloilla, metsässä ja rakennetussa ympäristössä. Myös pölyttäjien altistumista torjunta-aineille tutkitaan hunajanäytteistä. Hanke yhdistää maatalous-, metsä- ja taajama-alueet, koska luonnossa kaikki linkittyy toisiinsa - voimakkaimmatkin maatalousalueet ovat Suomessa melko metsäisiä ja tiheästi asuttuja, mikä korostaa rakennetun vihreän infrastruktuurin vaikutusta.
Kaupunkipuiden merkitystä pölyttäjien ravinnonlähteenä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Puilla on suuri mahdollisuus tarjota ravintoa pölyttäjähyönteisille, sillä kukkia syntyy valtava määrä pinta-alaa kohti. Tuttujen kirsikka- ja omenapuiden lisäksi hyönteispölytteisiä ovat mm. pajut, vaahterat, pihlajat ja lehmukset. Raita ja muut pajut, jotka kukkivat aikaisin, ovat ravinnonlähteinä tärkeitä, kun ruohovartisten kukintaa on vielä hyvin vähän. Myös jotkin tuulipölytteiset lajit, kuten tammi, saattavat olla pölyttäjille mieluisia siitepölyn lähteitä.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä puulajeja pölyttäjät suosivat ravinnonlähteenä. Tavoitteena on pohtia, voidaanko kaupunkipuuston suunnittelulla ja pihapuilla tietoisesti tarjota ravintoa pölyttäjille.
Tutkimuksen yhteydessä kerätään kansalaishavainnointina tietoa siitä, mihin aikaan puut kukkivat Turussa ja muualla maassa. Havaintoja puiden elinkierron muistakin vaiheista, kuten lehtien puhkeamisesta, voi ilmoittaa Luken Luonnonvaratieto-sivuilla Kaupunkipuiden fenologia -lomakkeella. Havaintoja toivotaan eri puulajeilta rakennetusta ympäristöstä eli pihoilta, puistoista, kadunvarsilta, sekä kaupungeista että pienistä kylistä ja taajamista.
Lisätietoja:
PölyMix-hankkeen johtaja, tutkija Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus,
puh. 029 532 6454
[email protected]
erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 6595
[email protected]
puuasiantuntija Aki Männistö, Turun kaupungin kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus
puh. 044 9072694
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1