Turun yleiskaava 2029 -luonnos tukee kaupungin kestävää kasvua ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yleiskaavaan liittyy liikenneverkkosuunnitelma, joka sisältää merkittäviä muutoksia liikennejärjestelyihin keskustassa. Tavoitteena on mm. edistää joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää keskustan läpi kulkevaa autoliikennettä.
Luonnos Turun yleiskaavaksi 2029 on valmistunut. Yleiskaava vahvistaa Turun asemaa kasvavana keskuskaupunkina ja edistää kaupungin vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Yleiskaava tukee kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamista ja Keskustavisio 2050:n toteuttamista.
Kaupunginhallitus on asettanut yleiskaavan tavoitteiksi 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. Kaavaa on valmisteltu kaupunginhallituksen hyväksymän Kasvukäytävät-kehityskuvan pohjalta. Siinä kaupungin kasvu tukeutuu ydinkeskustaan, joukkoliikenteen kehityskäytäviin ja sisääntuloväylien varsiin.
Kaava tukeutuu vahvasti kerrostalorakentamiseen urbaanissa ympäristössä. Keskustassa asuminen lisääntyy voimakkaasti ja keskusta-alue laajenee. Keskusta säilyy kaupunkiseudun merkittävimpänä palvelualan työpaikka-alueena.
Täydennysrakentaminen ohjataan tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle, joka ulottuu kehämäisesti n. 3 km säteelle ydinkeskustasta ja jatkuu siitä joukkoliikennekäytäviä pitkin. Käytävien varsilla ovat merkittävimmät alakeskukset Länsikeskus, Runosmäki, Varissuo ja Skanssi. Vyöhyke ulottuu Hirvensalossa Lauttarannan pohjoisosiin ja tulevan Uittamon sillan ympäristöön.
Merkittävimmät teollisuus- ja varastoalueet sijaitsevat Pansion, Pernon ja Sataman alueilla sekä Kehätien ympäristössä ja pohjoispuolella. Työpaikka-alueita on laajennettu Pansio-Pernon alueella sekä Kehätien pohjoispuolella. Seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan alueita ovat Itäharju-Biolaakso, Kärsämäki, Manhattan, Rieskalähteentie, Oriketo-Topinoja ja Kuninkoja.
Keskustan ulkopuolella kehitettäviä pääkatuja on mm. välikehän (Suikkilantie-Markulantie-Halistentie-Jaanintie-Eteläkaari) varrella. Ohjeellisena katulinjauksena on näytetty mm. Kähärin puistotie.
Yleiskaavassa on otettu huomioon kestävä vesien hallinta hulevesien ja tulvavaara-alueiden osalta. Maanalaiseen rakentamiseen mahdollisesti soveltuvat kallioresurssialueet näytetään keskustan alueella.
Erillisenä selvitysalueena on näytetty vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvän ratapihan mahdollinen uusi sijainti Iso-Heikkilän pohjoispuolella.
Yleiskaava sisältää myös uusia ulkoilureittejä ja ekologisia yhteystarpeita. Kartalla on osoitettu korkeaan rakentamiseen parhaiten soveltuvat kohteet, joita on Kupittaa-Itäharjun, Skanssin, Varissuon, Länsikeskuksen, Runosmäen ja Paalupaikan alueilla. Erikseen on osoitettu rakennetun ympäristön arvokkaat kohteet, joiden ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata.
Yleiskaavaluonnos ja siinä esitetty liikenneverkkosuunnitelma tukevat viime vuonna julkaistua Keskustavisio 2050 -kokonaisuutta. Huomioon on otettu myös kaupunginvaltuuston hyväksymä Keskustan kärkihanke ja siihen sisältyvät toteuttamistoimenpiteet.
Liikennejärjestelmän pohjana ovat Keskustan kärkihankeen mukaisesti kävelyn ja pyöräilyn roolin edistäminen, joukkoliikenteen etuisuuksien ja sujuvuuden vahvistaminen, Kauppatorin alueen keventäminen joukkoliikenteen solmupisteenä sekä keskustan läpi kulkevan autoliikenteen vähentäminen. Myöhemmässä vaiheessa varaudutaan siihen, että molemmilla rantakaduilla pyritään autottomuuteen, ja että kävelylle ja pyöräilylle varattuja katuosuuksia keskustassa lisätään.
Keskustan liikenneverkkoa on tutkittu neljän vaihtoehdon avulla. Toteutettavaksi ehdotetaan osittain Keskustavisio 2050:n mukaista vaihtoehtoa. Siinä joukkoliikenne pohjoisesta keskustaan on vuonna 2029 johdettu Aninkaistenkatua pitkin Eerikinkadulle saakka. Auransilta ja Tuomiokirkkosilta ovat ehdotuksessa molemmat vain joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käytössä.
Raitiotie/superbussi kulkee yleissuunnitelman mukaista reittiä Brahenkadun ja Maariankadun kautta Kauppatorille ja siitä edelleen Tuomiokirkkosillan kautta itään ja myöhemmissä vaiheissa Eerikinkatua pitkin länteen Humalistonkadulle ja Puistokadulle.
Autoliikenne tuodaan keskustaan ulkosyöttöisesti keskustan kehän kautta, eikä keskustan läpiajo ole mahdollista. Pyöräliikenteen uudet yhteydet pyritään tekemään yksisuuntaisina pyöräteinä, ja pohjois–eteläsuuntaiselle pyöräilylle on osoitettu Aninkaistenkatua pitkin suora reitti keskustan läpi.
Yleiskaavaa on laadittu vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Yleisötilaisuuksia ja työpajoja on järjestetty mm. yleiskaavan alustavista tavoitteista ja kehityskuvaluonnoksista. Turku Future Forum -tilaisuuksissa on keskusteltu keskustan kehittämisestä, Turun Tiedepuistosta ja keskustan liikenteestä. Lisäksi on tehty useita asukaskyselyitä.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee yleiskaavaluonnosta tiistaina 4.9. Seuraavassa vaiheessa luonnosta käsitellään kaupunginhallituksessa, joka asettaa kaavan yleisesti nähtäville. Nähtävillä olon aikana kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot, sitä esitellään yleisötilaisuuksissa ja siitä voi esittää mielipiteensä. Tämän jälkeen yleiskaavasta laaditaan ehdotus vuoden 2019 aikana.
Lisätietoja:
toimialajohtaja Christina Hovi, puh. 050 558 9210
kaavoitusinsinööri Andrei Panschin, puh. 044 907 4053
liikenneinsinööri Jaana Mäkinen, puh. 050 558 9231
([email protected])
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1