Kaupungin talous on saatu hyvään kuntoon onnistumalla elinvoimaisuuden parantamisessa ja talouden tehostamisohjelman toteutuksessa. Vuoden 2023 tilikauden tulos on 12,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja taseessa ylijäämää on nyt 41 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin velka pieneni 15 miljoonalla eurolla. Yrityselämän kehitys ja nettomuuttovoitto vahvistivat kaupungin verotulopohjaa talouden taantumasta huolimatta. Edellisten vuosien verohännät nostivat vuoden 2023 verotulokertymää 3,5 miljoonalla eurolla. Verotulojen siirto hyvinvointialueiden rahoitukseen ja valtionosuuksien reilu pudotus tulee kuitenkin aiheuttamaan haasteita tulevien vuosien taloudelle. Sote-kustannusten korkeasta tasosta vuosina 2021 ja 2022 kaupungille aiheutui pysyvä leikkaus valtionosuustuloon.
Tilikauden tulosta on parantanut kaupungin oma talouden tehostaminen vuosina 2013–2021 ja verotulojen kasvun jatkuminen. Kaupungin palvelutuotanto on kustannustehokasta: kaupungin toimialojen toimintakulut jäivät budjettiin verrattuna noin 3,5 miljoonaa euroa alle. Kaupungin taloutta on tehostettu vuodesta 2013 alkaen noin 27 miljoonan euron talouden tasapainottamis- ja kustannustehokkuuden parantamisohjelmalla. Ohjelman avulla on saatu parannettua kaupungin hallinnon, sivistys- ja teknisten palvelujen kustannustehokkuutta. Henkilöstömäärä on vähentynyt yli 300 henkilöllä. Toimitilojen määrää on vähennetty yli 50 000 kerrosneliömetriä.
Talouden taantuma hidastaa verotulokertymän kasvua. Hyvinvointialueuudistuksen myötä tullut valtionosuustulon pysyvä leikkaus ja verotulojen siirto uudistuksen rahoitukseen haastavat kaupungin talouden tasapainon. Kustannusten nousu on energian osalta hieman laantunut edellisestä vuodesta, mutta lämmityskustannusten odotetaan kääntyvän nousuun ja korkotason pysyvän vielä korkealla tasolla. Kaupungin investointitaso jatkuu taloussuunnitelmakaudella edelleen korkeana.
Taseen kertyneet ylijäämät mahdollistivat sen, että vuoden 2024 talousarvio on -6,8 milj. euroa alijäämäinen. Myös taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä. Talousarvion vahvistamisen yhteydessä Savonlinnan kaupunginvaltuusto joulukuussa kuitenkin päätti kehittämis- ja sopeuttamisohjelman laatimisen aloittamisesta vuonna 2024. Tavoitteena on katkaista alijäämien kertyminen ja talouden saaminen tasapainoon vuoteen 2028 mennessä.
Kaupungin elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja osaamisen kehittämistoimenpideohjelmalla on saatu ylläpidettyä hyvä työllisyystilanne ja säilytettyä nettomuuttovoitto. Nämä ovat luoneet pohjaa verotulokehityksen myönteiselle kasvulle. Verotulojen kasvu ylitti budjetin noin 4 miljoonalla eurolla. Viime vuonna syntyi yli 200 uutta työpaikkaa alueen yrityksiin. Venäläisten matkailijoiden jääminen pois haastaa matkailutoimialaa. Kaupunki on panostanut matkailun ympärivuotistamiseksi ja mm. charter-lentojen aloittamisessa Frankfurtista ja Rotterdamista onnistuttiin.
Savonlinnan teknologiapuisto Nohevassa Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan yksikön käyttöön tulevien aineistopalvelu- ja kasvatustilojen tilainvestointi valmistui ja tilat saatiin käyttöön. Uuden noin 15 miljoonan euron suuruisen teollisen puurakentamisen tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorion investointihanke käynnistyi Etelä-Savon kampuskiinteistökuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun toimesta.
- Kaupungin talous ja elinvoima on kehittynyt myönteisesti, mikä näkyy nettomuuttovoittona, parantuneena työllisyytenä sekä kaupungin velkojen määrän laskuna. Valitettavasti vuosina 2021 ja 2022 sote-menot olivat edelleen korkeat ja tästä aiheutuen kaupungilta otetaan lisää valtionosuustuloa pois tästä vuodesta lukien. Kaupungin valtionosuustulon romahtamisen seurauksena joudutaan käynnistämään talouden sopeuttamisohjelma. Menotason kasvua on pystyttävä hillitsemään sekä kaupungin verotulopohjaa edelleen vahvistamaan panostamalla elinvoimaisuuden kehittämiseen, yrityselämän kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen, liikenneyhteyksiin sekä jatkettava talouden tehostamista, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.
Investointien toteutuma oli 22,3 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset investointikohteet olivat Punkasalmen koulu, Savonlinnan veden vesijohto- ja viemäriverkon saneeraukset sekä investoinnit vedenottamoihin. Lisäksi investoitiin tieverkoston ja siltojen kunnostuksiin. Savonlinnan vuokratalojen ensimmäisen senioritalon rakentaminen käynnistettiin. Kaupungin konsernitakausvastuut laskivat edelleen ja olivat enää vain 13,5 miljoonaa euroa, vähennystä edelliseen vuoteen 2,4 miljoonaa euroa.
Talousarviota parempi tulos selittyy kertaluonteisilla erillä, joita oli yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistuksen rahoitusjärjestelmämuutoksesta johtuen kaupunki sai kertaluonteisia verotuloja verohäntinä 3,5 milj. euroa sekä valtionosuustuloa 4 milj. euroa. Lisäksi saatiin kertakorvaus vuokrasopimuksen päättämisestä 1 milj. euroa. Laajakaistatukea ei maksettu, joten tähän varattu 1,5 milj. euron summa säästyi.
Lisäksi myönteiseen tulokseen vaikutti se, että kiinteistöjen vuokratuloja saatiin ennakoitua enemmän. Sähkökustannukset jäivät ennustettua alhaisemmalle tasolle hinnannousun tasaannuttua alkuvuoden korkeasta tasosta. Yritystukia ei päästy maksamaan suunniteltua määrää, joten tästä kertyi säästöjä. Sairaspoissaolot kehittyivät myönteisesti vuoden 2023 aikana.
Lisätietoja medialle antaa
kaupunginjohtaja Janne Laine, puh. 044 417 4001
talousjohtaja Tuula Ahvonen, puh. 050 575 8803
Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava ja vireä kulttuuri-, teollisuus-, koulutus- ja matkailukaupunkikeskus. Tunnelmallinen ja kaunis saaristokaupunki tarjoaa viehättävät puitteet sekä asumiselle että matkailulle. Yli puoli miljoonaa matkailijaa vuosittain sekä vahva ja kasvava metsäteollisuus ja teknologia-ala ovat vireän Savonlinnan tunnusmerkkejä. Kansainvälisesti Savonlinna tunnetaan keskiaikaisesta Olavinlinnasta ja oopperajuhlista sekä ainutlaatuisesta Saimaan järviluonnosta saimaannorppineen. Matkaa maanteitse tai rautateitse Helsingistä on runsaat 300 km ja lentäen Savonlinnaan pääsee alle tunnissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1