Ennakkotietojen mukaan Turun kaupungin ylijäämä tilikaudelta 2017 nousee noin 24 miljoonaan euroon. Tilikauden tulokseen sisältyy kertaluonteisia tulosta parantavia ja tulosta heikentäviä eriä. Ilman kertaeriä olisi Turun kaupungin tilinpäätös 9,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupunki kirjasi Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä 24 milj. euron myyntivoiton. Supercell - kaupan seurauksena valtakunnallisesta yhteisöverosta kohdistui Turulle kertaeränä 10 milj. euroa. Supercellin myynyt osakeyhtiö on kuitenkin rekisteröity Helsinkiin, joten yhteisöveron tilitysmallin mukaan Turku menettää saman verran yhteisöverotuloja vuonna 2018 ja 2019.
Turku 2029 säätiön säädepääoma 29 milj. euroa näkyy toimintakuluna, jota vastaa kaupungin osakeyhtiöiltä tuloutetut lisäosingot ja vahinkorahastoon kerrytetyn pääoman alentaminen. Järjestelyllä ei ole vaikutusta tilikauden ylijäämään.
Turun talousalueen positiivinen rakennemuutos on helpottanut kaupungin taloustilannetta. Kunnallisverotuloihin ennakoitu lasku jäi pelättyä pienemmäksi. Samoin yhteisöverotuloja kertyi talousarviota enemmän. Verotulojen odotettua parempi kehitys kattoi osittain kiky-sopimukseen perustuvat valtionosuuden leikkaukset.
Kunnan tuloverot toteutuivat 11,0 miljoonaa talousarviota suurempana. Kunnan tuloverojen ennakoitua voimakkaampi kasvu on seurausta yksityisen sektorin palkkasumman kasvusta sekä työllisyystilanteen parantumisesta. Kunnallisverotilitykset ovat kuitenkin 6 milj. euroa (-1,0 %) pienemmät vuoden 2016 verotuloihin verrattuna.
Yhteisöveroja kertyi 14,8 milj. euroa enemmän kuin budjetoitiin. Budjettiylityksestä 10 milj. euroa on seurausta vuonna 2016 tapahtuneista Supercell -järjestelyistä. Yhteisöveron tilitykset ovat 21,4 % suuremmat verrattuna vuoteen 2016 ja lähes edellisen vuoden tasolla, mikäli ylimääräisen tilityksen arvioitu vaikutus oikaistaan.
Kaupungin valtionosuustulot laskivat 18,7 milj. euroa (- 6,8 %) pääosin kilpailukykysopimuksen seurauksena.
Korko- ja rahoitustuotot kasvoivat 13,0 milj. euroa. Antolainauksen korkotuottoja kertyi 23,0 milj. euroa (20 milj. euroa v. 2016). Kassavarannon ja vahinkorahaston varojen nettotuotto oli yhteensä 8,6 milj. euroa (9,4 milj. euroa v. 2016). Korkokulut vähenivät edellisvuodesta, vaikka korollisen velan kokonaismäärä nousi.
Vuoden 2017 aikana Turun kaupungin kaikilla toimialoilla on tehostettu toimintaa ja noudatettu tiukkaa taloudenpitoa. Kaupungin vertailukelpoiset nettokäyttömenot (toimintakate) olivat 995,9 miljoonaa euroa eli lähes vuoden 2016 tasolla (laskua 0,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2016, euromääräinen lasku oli noin 2 milj. euroa).
Henkilötyövoiman käyttö oli edellisen vuoden tasolla. Henkilöstökulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 25,8 milj. euroa (- 5,8,%, sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2017 palkkoihin oli noin 0,04 prosenttia). Palvelu- ja materiaalihankintoihin käytettiin 9,3 milj. euroa (5,3 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu selittyy suurelta osalta järjestelystä, jolla psykiatrisen erikoissairaanhoidon toiminta siirrettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja ostettiin palveluina sairaanhoitopiiriltä.
- Kaupungin toimialat ovat jatkaneet edellisvuosien hyvää työtä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Käyttömenojen hallinnassa on onnistuttu ja palvelutasosta on pidetty kiinni. Myös kasvaneeseen palvelutarpeeseen on pystytty vastaamaan. Kehittämishankkeet ovat tuottaneet tulosta, kaupunginjohtaja Minna Arve kiittelee.
Turun kaupunginvaltuusto on linjannut syksyllä 2011, että talous tasapainotetaan vuoteen 2018 mennessä, vuosikate kattaa investointien poistot ja nettovelka kasvaa maltillisesti. Vuonna 2017 vuosikate ei kata suunnitelman mukaisia poistoja. Korolliset velat kasvoivat noin 82 miljoonaa euroa. Velan kasvusta 37 miljoonaa euroa lainattiin edelleen kaupungin tytäryhtiöille.
- Yleisen taloustilanteen suotuisa kehitys näkyy kaupungin verotilityksissä. Verotilitysten ennakoitua parempi toteutuminen kattoi osittain kiky-sopimukseen perustuvan valtionosuusleikkauksen. Verorahoituksen paranemisesta huolimatta kaupungin taloudellinen liikkumavara jää pieneksi. Tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen. Investointitaso tulee myös taloussuunnitelmakaudella pysymään korkeana, mikä lisää velanottoa, korostaa kaupunginjohtaja Arve.
Vuoden 2017 aikana kaupungin toimintaa ja palveluja kehitettiin monin tavoin. Hyvinvointitoimialalla esimerkiksi suun terveydenhuollossa ostopalveluiden korvaaminen omalla toiminnalla ja palveluseteleillä toteutettiin ilman jonojen kasvua. Väestön ikääntymisen myötä kasvaneisiin palvelutarpeisiin on kyetty vastamaan hyvin lainsäädännön tiukentuneet velvoitteet, tiukka talousraami ja henkilöstöpolitiikka huomioon ottaen.
Sivistystoimialalla perusopetuksen uuden opetussuunnitelman täytäntöönpano onnistui hyvin. Kaupungin strategian mukaisesti toteutettiin perusopetuksen päätelaiteprojekti, jossa kaikille 4. ja 7. luokan oppilaille hankittiin henkilökohtaiset tietokoneet. Myös laaja valtionavustusrahoitteinen aikuisten maahanmuuttajakoulutus aloitettiin.
Vapaa-aikatoimialalla kiitosta saivat Liikkuva Koulu -hanke, jossa kaikki 30 perusopetuksen koulua toteutti innovatiivisia kokeiluja liikunnan lisäämiseksi. Museopalveluissa koettiin merkittävä kävijämäärien nousu ja nuorten Hansa-korttelissa sijainnut pop-up -tila sai suuren suosion. Kaupunginteatterin peruskorjaus valmistui ja nosti talon uuteen nousuun. Kaupunginvaltuusto teki keväällä päätöksen Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi Historian museon perustamiseksi Turkuun.
Joukkoliikenteessä matkamäärät kasvoivat komeasti 5 % eli lähes miljoonaa lisämatkaa. Kesän 2017 onnistunut vesibussikokeilu jatkuu ensi vuonna.
Kesän suurtapahtumat The Tall Ships Races ja Europeade toivat kaupunkiin satoja tuhansia kävijöitä, ja tapahtumien taloudelliset kerrannaisvaikutukset alueen yrittäjille olivat huomattavat. Tapahtumat toivat lisäksi kaupungille runsaasti positiivista julkisuutta ja paransivat Turun imagoa kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kaupungin toteuttamat investoinnit vuonna 2017 olivat yhteensä 106,6 milj. euroa (74 milj. euroa vuonna 2016). Investointimenoihin sisältyy 30 milj. euron sijoitus kaupungin tytäryhtiön Turun Vesihuollon sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Keskustan kehittämiseen liittyvistä infrakohteista suurin toteutuskohde oli Logomon silta. Kaava-alueiden suurin infrakohde oli Kärsämäen kartanon alue. Infrapalvelujen investointimenoista noin 65 % kohdistui yleisten alueiden korjausvelkaa alentaviin kohteisiin, kuten katurakenteiden korjaamiseen, päällysteisiin, valaistukseen, kevyen liikenteen reitteihin ja leikkipuistoihin. Raakamaan hankinnan lisäksi kaupunki hankki teollisuustonttialueen hyödynnettäväksi meriteollisuusyritysten tarpeisiin ja tontin vuokrattavaksi sairaanhoitopiirille sairaala-alueen rakentamiseen.
Suurimpia peruskorjauskohteita olivat sivistystoimialan koulukiinteistöt, joista Luostarivuoren koulurakennus valmistui syksyllä 2017 ja pihankunnostus valmistuu tulevana kesänä. Pallivahan koulurakennuksen peruskorjauksen arvioitu valmistumisajankohta on keväällä ja Puropellon koulukohteen syksyllä 2018. Koulukiinteistöjen lisäksi merkittävä vapaa-aikatoimialan toimintaa tukeva peruskorjauskohde Samppalinnan maauimala valmistui keväällä 2017.
Tytäryhtiöiden toteuttamina kaupungin palvelutuotantoa tukevina hankkeina toteutettiin kaupunginteatterin peruskorjaus ja vuokrakohteista palloiluhalli. Syvälahden monitoimitalo ja Turun Suomalainen yhteiskoulu ovat valmistumassa alkuvuodesta ja Yli-Maarian monitoimitalo ja Raunistulan päiväkoti vuoden 2018 loppuun mennessä.
Kaupungin korolliset velat 31.12.2017 olivat yhteensä 757 milj. euroa (675 milj euroa v. 2016). Korollisen velan määrä kasvoi 82 miljoonaa euroa. Lainat asukasta kohden ovat vuoden päättyessä 3980 euroa (3.600 euroa/asukas tilinpäätöksessä 2016).
Kokonaisvelkaa kasvattaa tytäryhtiöiden investointien rahoittaminen kaupungin antamalla lainalla. Antolainojen kokonaissumma oli tilinpäätöksessä yhteensä 648 miljoonaa euroa (510,4 milj. euroa).
Rahavaroja oli vuoden lopussa yhteensä 216,6 milj. euroa, mikä on 30,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2016 lopussa.
Kun kokonaisvelasta vähennetään kaupungin antolainaus ja rahavarat, on kaupungilla saamisia ja omia rahamääräisiä sijoituksia 168 milj. euroa enemmän kuin velkaa (77 miljoonaa euroa vuoden 2016 lopussa).
- Turun ja Turun seudun talous on ollut kasvussa ja näkymät eteenpäin ovat lupaavat, mikä luo odotuksia työllisyyden kehitykselle ja veropohjan kasvulle. Turun työllisyystilanteen hyvä kehitys on jatkunut. Työttömyysaste on kuitenkin vielä korkea huolimatta siitä, että se on laskenut kesäkuusta 2016 lähtien, kaupunginjohtaja Arve toteaa.
Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu syksyllä käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Viime vuoden verotulot sisälsivät kertaluontoisia eriä, joilla ei ole korottavaa vaikutusta kuluvalle vuodelle. Verotulojen perusteena oleva veropohja on kuitenkin kehittynyt oletettua positiivisemmin, joten voimassa oleva arvio verotuloista on tarpeen arvioida uudelleen kevään aikana.
Voimassa oleva taloussuunnitelma sisältää arvioita taloutta vahvistavista sekä heikentävistä tekijöistä. Työllisyyden ja veropohjan kehityksen arvioidaan vahvistavan taloutta. Työehtosopimusneuvottelujen lopputulos on kuluvalle vuodelle odotusten mukainen, mutta ennakoitua suurempi vuodelle 2019. Epävarmuutta tuo myös sairaanhoitopiirin kuntalaskutuksen kehitys, jolla arvioidaan olevan kaupungin taloutta heikentävä vaikutus.
Suomen 21 suurimman kaupungin johtajien tuore julkilausuma tuo esiin kaikkien yhteisen näkemyksen siitä, ettei sote- ja maakuntauudistuksessa tunnisteta kaupunkien merkittävää roolia hyvinvointiyhteiskunnan ja kasvun mahdollistajana. Uudistuksen vaikutuksia ei ole myöskään arvioitu kaupunkien johtajien mielestä riittävästi. Riskinä on, että uudistus johtaa säästöjen sijaan julkisten menojen ja verorasituksen kasvuun.
- Uudistukseen liittyvä epävarmuus ja näköalattomuus on huolestuttavaa. Suurten kaupunkien tehtävänä on pohtia kasvustrategioitaan pitkälle tulevaisuuteen ja nykytilanteessa se on mahdotonta. Soteuudistuksen epäselvä tilanne aiheuttaa epävarmuutta ja samalla tarvetta edelleen kehittää omaa tekemistä ja tuottavuutta, Arve painottaa.
- Turun seudun positiivinen rakennemuutos, joka hyödyttää laajasti koko Suomen talouskehitystä, on nykylinjauksen toteutuessa vaarassa hiipua strategisen päätöksenteon käydessä entistä vaikeammaksi, Arve toteaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1